Sähkön rooli energiatehokkuustodistuksissa
Julkunen, Antti-Veikko (2020)
Kandidaatintyö
2020
School of Energy Systems, Sähkötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201216100980
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201216100980
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tutkia, miten rakennusten energiatodistuksissa käy-tettävä sähkön energiamuotokerroin on määritetty. Energiatodistuksien ideana on vertailla rakennusten välistä energiatehokkuutta ja olla apuna parantaakseen rakennusten energiate-hokkuutta. Suomessa vuonna 2008 astui ensimmäistä kertaa voimaan rakennusten energia-todistuksesta laki. Energiatodistuksessa määritettävä laskennallinen energiankulutus vastaa paremmin todellista kulutusta.
Suomessa energiamuotojen kertoimet saadaan muodostettua energiatilastoista hyödynja-komenetelmää hyödyntäen ja niistä laskien kokonaisprimäärienergiakertoimet. Kun on nii-den kertoimien arvot saatu, valtioneuvosto on pystynyt määrittämään eri energianlähteille energiakertoimet. Sähkön kerroin on 1,2 siksi, koska se vastaa nykyhetken energiatilastoja ja halua tukea uusiutuvia energialähteitä ilmastotavoitteiden mukaisesti. Suomen sähkön kerroin on pienempi kuin Euroopan tyypillinen 2,5. Energiamuotokertoimia tulee tarkastella väliajoin, jotta ne vastaavat nykyhetken ja tulevaisuuden tavoitteita. The aim of this bachelor's thesis is to study, how the energy coefficient of electricity is de-termined in energy certificates. The idea behind energy certificates is to compare energy efficiency between buildings and to help improve the energy efficiency of buildings. In Finland, a law on the energy certificate for buildings became a law for the first time in 2008. Calculated energy consumption determined in the energy certificate is more in line with the actual consumption.
In Finland, the energy coefficients can be formed from energy statistics using efficiency method and calculating the total primary energy coefficients. Once the values of their coef-ficients have been obtained, the government has been able to determine energy factors for different energy sources. The electricity coefficient is 1.2 because it corresponds to current energy statistics and wants to support renewable energy sources in line with climate objec-tives. Finland's electricity coefficient is lower than the typical 2.5 in Europe. Energy coeffi-cients should be reviewed periodically to meet the objectives of the present and the future.
Suomessa energiamuotojen kertoimet saadaan muodostettua energiatilastoista hyödynja-komenetelmää hyödyntäen ja niistä laskien kokonaisprimäärienergiakertoimet. Kun on nii-den kertoimien arvot saatu, valtioneuvosto on pystynyt määrittämään eri energianlähteille energiakertoimet. Sähkön kerroin on 1,2 siksi, koska se vastaa nykyhetken energiatilastoja ja halua tukea uusiutuvia energialähteitä ilmastotavoitteiden mukaisesti. Suomen sähkön kerroin on pienempi kuin Euroopan tyypillinen 2,5. Energiamuotokertoimia tulee tarkastella väliajoin, jotta ne vastaavat nykyhetken ja tulevaisuuden tavoitteita.
In Finland, the energy coefficients can be formed from energy statistics using efficiency method and calculating the total primary energy coefficients. Once the values of their coef-ficients have been obtained, the government has been able to determine energy factors for different energy sources. The electricity coefficient is 1.2 because it corresponds to current energy statistics and wants to support renewable energy sources in line with climate objec-tives. Finland's electricity coefficient is lower than the typical 2.5 in Europe. Energy coeffi-cients should be reviewed periodically to meet the objectives of the present and the future.