Muovinkeräyksen vaikutus kuivajätteen koostumukseen ja lämpöarvoon Etelä-Karjalassa
Savallampi, Jasmine (2021)
Kandidaatintyö
2021
School of Energy Systems, Ympäristötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101202251
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101202251
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintyö tehtiin yhteistyössä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n (EKJH Oy) kanssa. Työn tavoitteena oli määrittää Etelä-Karjalan alueen kuivajätteen tämänhetkinen laatu ja koostumus sekä lämpöarvo. Selvitettiin, onko tapahtunut muutoksia aiempiin tutkimuksiin verrattuna ja onko tuottajayhteisön sekä EKJH Oy:n järjestämällä muovinkeräyksellä ollut vaikutusta kuivajätteen koostumukseen ja lämpöarvoon.
Koostumustutkimukseen valittiin 12 jätekuormaa eri puolilta Etelä-Karjalaa, joista jokaisesta otettiin yksi käsin lajiteltava otos. Tutkimukseen valittiin 13 jätejaetta. Otokset lajiteltiin eri jakeisiin, minkä jälkeen jätejakeiden massat punnittiin. Kuivajätteen koostumus laskettiin jätejakeiden osuutena otoksen kokonaismassasta massaprosentteina. Kuivajätteen keskimääräinen koostumus laskettiin otoskohtaisten tulosten keskiarvona.
Lämpöarvon määritystä varten koostettiin jokaisesta otoksesta yksi jätejakeiden massaosuuksiin perustuva näyte. Näytteistä määritettiin Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston energiatekniikan laboratoriossa kosteuspitoisuudet, analyysikosteudet sekä kalorimetriset lämpöarvot, joiden avulla laskettiin tehollinen lämpöarvo saapumistilassa.
Kuivajätteen keskimääräiseksi kosteuspitoisuudeksi saatiin 30,5 % ja lämpöarvoksi 16 MJ/kg. Kyseiset ominaisuudet poikkeavat jonkin verran vuoden 2017 tutkimuksesta.
Kuivajätteen koostumuksessa ei näyttäisi tapahtuneen merkittäviä muutoksia aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Muovinkeräyksellä ei vaikuta juurikaan olleen vaikutusta koostumukseen eikä siten myöskään lämpöarvoon.
Koostumustutkimukseen valittiin 12 jätekuormaa eri puolilta Etelä-Karjalaa, joista jokaisesta otettiin yksi käsin lajiteltava otos. Tutkimukseen valittiin 13 jätejaetta. Otokset lajiteltiin eri jakeisiin, minkä jälkeen jätejakeiden massat punnittiin. Kuivajätteen koostumus laskettiin jätejakeiden osuutena otoksen kokonaismassasta massaprosentteina. Kuivajätteen keskimääräinen koostumus laskettiin otoskohtaisten tulosten keskiarvona.
Lämpöarvon määritystä varten koostettiin jokaisesta otoksesta yksi jätejakeiden massaosuuksiin perustuva näyte. Näytteistä määritettiin Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston energiatekniikan laboratoriossa kosteuspitoisuudet, analyysikosteudet sekä kalorimetriset lämpöarvot, joiden avulla laskettiin tehollinen lämpöarvo saapumistilassa.
Kuivajätteen keskimääräiseksi kosteuspitoisuudeksi saatiin 30,5 % ja lämpöarvoksi 16 MJ/kg. Kyseiset ominaisuudet poikkeavat jonkin verran vuoden 2017 tutkimuksesta.
Kuivajätteen koostumuksessa ei näyttäisi tapahtuneen merkittäviä muutoksia aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Muovinkeräyksellä ei vaikuta juurikaan olleen vaikutusta koostumukseen eikä siten myöskään lämpöarvoon.