Työn tuottavuuden ja tehdyn työn määrän vaikutus Suomen talouskasvuun
Knuutinen, Joonas (2021)
Kandidaatintutkielma
Knuutinen, Joonas
2021
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101222512
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101222512
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia nelipäiväisen työviikon realistisuutta Suomessa tulevien vuosien aikana. Työn tarkoituksena on selvittää, kuinka monta prosenttia työn tuottavuuden tulisi kasvaa lyhennetyn työviikon toteuttamiseksi ja kuinka monen vuoden päästä visio voitaisiin toteuttaa niin, että elintaso pysyisi vähintään samana kuin nyt. Aiheesta ei ole tehty aikaisempaa akateemista tutkimusta, joten tämä on ensimmäinen tutkimus, joka tutkii aihetta sen edellä mainituista lähtökohdista.
Tutkimus on tehty kvantitatiivisesti niin, että tulokset perustuvat aikasarja-aineistolla tehtyyn regressioanalyysiin. Havaintoaineisto muodostuu neljän eri muuttujan kvartaalitason havainnoista vuosilta 2000-2019.
Tutkielman tulosten mukaan Suomessa on mahdollista siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon jopa seitsemässä vuodessa. Pessimistisemmän ja toisaalta realistisimman skenaarion mukaan visiota lyhennetystä työviikosta voidaan pitää ajankohtaisena vasta aikaisintaan 30 vuoden päästä. The purpose of this bachelor's thesis is to study whether a four-day work week can be considered realistic in Finland during the upcoming years. In this paper, we aim to find out in what percentage should the labor productivity increase in order to achieve a shortened working week and how many years this change would demand without compromising current living standards. There has been no previous academic research on the subject, so this is the first study to examine the topic from its above- mentioned starting points.
The study has been conducted quantitatively and the results are based on regression analysis performed with time series data. The dataset is assembled of quarterly observations for four different variables from years 2000-2019.
According to the results of this study, a four-day working week can be considered realistic even within seven years. However, based on the more pessimistic and at the same time more realistic scenario, the transition time for shortened working week will be approximately 30 years.
Tutkimus on tehty kvantitatiivisesti niin, että tulokset perustuvat aikasarja-aineistolla tehtyyn regressioanalyysiin. Havaintoaineisto muodostuu neljän eri muuttujan kvartaalitason havainnoista vuosilta 2000-2019.
Tutkielman tulosten mukaan Suomessa on mahdollista siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon jopa seitsemässä vuodessa. Pessimistisemmän ja toisaalta realistisimman skenaarion mukaan visiota lyhennetystä työviikosta voidaan pitää ajankohtaisena vasta aikaisintaan 30 vuoden päästä.
The study has been conducted quantitatively and the results are based on regression analysis performed with time series data. The dataset is assembled of quarterly observations for four different variables from years 2000-2019.
According to the results of this study, a four-day working week can be considered realistic even within seven years. However, based on the more pessimistic and at the same time more realistic scenario, the transition time for shortened working week will be approximately 30 years.