Yliopisto-opiskelijoiden jätteen lajitteluaktiivisuus ja -asenteet
Hassinen, Juulia (2020)
Kandidaatintyö
Hassinen, Juulia
2020
School of Energy Systems, Ympäristötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094180
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094180
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintyössä selvitettiin Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT:n eri koulutusohjelmien opiskelijoiden jätteen lajitteluaktiivisuutta ja asenteita jätteiden lajittelua kohtaan. Työn tavoitteena oli muodostaa kokonaisvaltainen kuva opiskelijoiden lajitteluaktiivisuudesta ja -asenteista. Lajitteluaktiivisuudesta ja -asenteista aiemmin tehtyjä tutkimuksia tarkasteltaessa havaittiin, että kotitalouksien lajitteluaktiivisuuteen ja -asenteisiin vaikuttivat jätteiden lajittelumahdollisuudet, kuten lajittelupisteiden sijainti. Opiskelijoiden lajitteluaktiivisuutta ja -asenteita selvitettiin kandidaatintyössä sähköpostitse jaettavalla kyselyllä.
Kyselytutkimuksen tulosten mukaan opiskelijat lajittelevat jätteensä melko aktiivisesti ja suhtautuvat jätteiden lajitteluun myönteisesti, tiedostaen sen ympäristövaikutukset. Opiskelijoiden lajitteluaktiivisuudessa oli hajontaa jätejakeittain. Lajitteluaktiivisuudessa ja -asenteissa löytyi joitakin eroja eri vertailuryhmien välillä. Esimerkiksi naisopiskelijat lajittelevat jätteensä miesopiskelijoita aktiivisemmin. Kyselytutkimuksen tulokset olivat saman suuntaisia lajitteluaktiivisuudesta ja -asenteista aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa, esimerkiksi lajittelumahdollisuuksien vaikutuksesta lajitteluaktiivisuuteen ja -asenteisiin osalta. Lajitteluaktiivisuuden ja asenteiden parantamiseksi lajittelusta tulisi tehdä helpompaa, esimerkiksi jätejakeiden keräyksen lisäämisellä taloyhtiöissä ja selkeämmillä lajitteluohjeilla pakkauksissa. Myös lajittelun ympäristövaikutusten näkyvämpi esille tuonti voisi konkretisoida lajittelun hyötyjä ja näin kannustaa lajitteluun.
Kyselytutkimuksen tulosten mukaan opiskelijat lajittelevat jätteensä melko aktiivisesti ja suhtautuvat jätteiden lajitteluun myönteisesti, tiedostaen sen ympäristövaikutukset. Opiskelijoiden lajitteluaktiivisuudessa oli hajontaa jätejakeittain. Lajitteluaktiivisuudessa ja -asenteissa löytyi joitakin eroja eri vertailuryhmien välillä. Esimerkiksi naisopiskelijat lajittelevat jätteensä miesopiskelijoita aktiivisemmin. Kyselytutkimuksen tulokset olivat saman suuntaisia lajitteluaktiivisuudesta ja -asenteista aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa, esimerkiksi lajittelumahdollisuuksien vaikutuksesta lajitteluaktiivisuuteen ja -asenteisiin osalta. Lajitteluaktiivisuuden ja asenteiden parantamiseksi lajittelusta tulisi tehdä helpompaa, esimerkiksi jätejakeiden keräyksen lisäämisellä taloyhtiöissä ja selkeämmillä lajitteluohjeilla pakkauksissa. Myös lajittelun ympäristövaikutusten näkyvämpi esille tuonti voisi konkretisoida lajittelun hyötyjä ja näin kannustaa lajitteluun.