Laajamittaisen etätyön vaikutukset työtyytyväisyyteen asiantuntijatehtävissä
Värjä, Maria (2021)
Kandidaatintutkielma
Värjä, Maria
2021
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102154844
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102154844
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat etätyöntekijöiden työtyytyväisyyteen asiantuntijatehtävissä. Tekijöiden avulla pyritään löytämään konkreettisia keinoja siihen, miten työtyytyväisyyttä voitaisiin kehittää asiantuntijaorganisaatioissa. Tutkimuksessa sovelletaan aikaisempaa tutkimusta työtyytyväisyydestä, Herzbergin kaksifaktoriteoriaa ja Locken päämääräteoriaa. Nämä puolestaan liitetään asiantuntijoiden etätyöympäristössä koettuun työtyytyväisyyteen.
Tutkielma on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja sitä varten kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Empiirinen aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla, joka koostui kaiken kaikkiaan 12 kysymyksestä. Kysymykset olivat sekä strukturoituja että puolistrukturoituja kysymyksiä. Empiirinen aineisto perustuu siten seitsemän etätyöympäristössä työskentelevän asiantuntijan näkemyksiin koetusta työtyytyväisyydestä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että laajamittaisessa etätyössä työskentelevien asiantuntijoiden työtyytyväisyyteen vaikutti keskeisesti tunnustuksen ja vastuun saaminen. Vastaavasti työtyytymättömyyttä aiheutti puutteet työolosuhteissa, työympäristössä ja työyhteisön ihmissuhteissa. Näiden vuoksi organisaatioissa tulisi keskittyä jatkuvan palautteen ja vastuun antamiseen työntekijöille. Työtyytymättömyyden vähentämiseksi organisaatioiden tulisi mahdollistaa tarvittavien teknisten laitteiden toimivuus, ergonominen etätyöympäristö sekä ihmissuhteiden ylläpitäminen virtuaalisesti. Kehittämällä edellä kerrottuja asioita, organisaatiot pystyvät parantamaan työntekijöidensä työtyytyväisyyttä ja sen kautta vaikuttamaan organisaatioiden tehokkuuteen. The aim of this Bachelor’s thesis is to examine which factors affect the job satisfaction of telecommuting in specialist positions. The factors aim to find concrete ways to develop job satisfaction in specialist organizations. The study applies previous research on job satisfaction, Herzberg’s Two-Factory theory, and Locke’s goal-setting theory. These earlier research and theories will be applied to the telecommuting of specialists.
The study has been implemented using qualitative research methods and the actual data has been conducted using theory-guided content analysis. The empirical data of the study has been collected by the questionnaire survey that consisted of a total of 12 questions. The questions were included both structured and semi-structured questions. The empirical data is thus based on the views of seven specialists in a telecommuting environment on perceived job satisfaction.
The results of the study showed that the job satisfaction of specialists in widescale telecommuting was mainly influenced by gaining recognition and responsibility. Correspondingly, job dissatisfaction was caused by deficiencies in working conditions, the work environment, and interpersonal relationships in the work community. For these reasons, organizations should focus on providing ongoing feedback and responsibility to employees. To reduce job dissatisfaction, organizations should enable the functionality of the necessary technical equipment, an ergonomic telecommuting environment, and the maintenance of human relationships virtually. By developing the above things, organizations are able to improve the job satisfaction of their employees and thereby influence the efficiency of organizations.
Tutkielma on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja sitä varten kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Empiirinen aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla, joka koostui kaiken kaikkiaan 12 kysymyksestä. Kysymykset olivat sekä strukturoituja että puolistrukturoituja kysymyksiä. Empiirinen aineisto perustuu siten seitsemän etätyöympäristössä työskentelevän asiantuntijan näkemyksiin koetusta työtyytyväisyydestä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että laajamittaisessa etätyössä työskentelevien asiantuntijoiden työtyytyväisyyteen vaikutti keskeisesti tunnustuksen ja vastuun saaminen. Vastaavasti työtyytymättömyyttä aiheutti puutteet työolosuhteissa, työympäristössä ja työyhteisön ihmissuhteissa. Näiden vuoksi organisaatioissa tulisi keskittyä jatkuvan palautteen ja vastuun antamiseen työntekijöille. Työtyytymättömyyden vähentämiseksi organisaatioiden tulisi mahdollistaa tarvittavien teknisten laitteiden toimivuus, ergonominen etätyöympäristö sekä ihmissuhteiden ylläpitäminen virtuaalisesti. Kehittämällä edellä kerrottuja asioita, organisaatiot pystyvät parantamaan työntekijöidensä työtyytyväisyyttä ja sen kautta vaikuttamaan organisaatioiden tehokkuuteen.
The study has been implemented using qualitative research methods and the actual data has been conducted using theory-guided content analysis. The empirical data of the study has been collected by the questionnaire survey that consisted of a total of 12 questions. The questions were included both structured and semi-structured questions. The empirical data is thus based on the views of seven specialists in a telecommuting environment on perceived job satisfaction.
The results of the study showed that the job satisfaction of specialists in widescale telecommuting was mainly influenced by gaining recognition and responsibility. Correspondingly, job dissatisfaction was caused by deficiencies in working conditions, the work environment, and interpersonal relationships in the work community. For these reasons, organizations should focus on providing ongoing feedback and responsibility to employees. To reduce job dissatisfaction, organizations should enable the functionality of the necessary technical equipment, an ergonomic telecommuting environment, and the maintenance of human relationships virtually. By developing the above things, organizations are able to improve the job satisfaction of their employees and thereby influence the efficiency of organizations.