What it is to be a sport? : Field theory analysis of esports in Finland

Abstract

The purpose of this thesis is to understand how the cultural phenomenon of competitive video gaming (CVG) is present in Finland and how it is connected to sports. The theoretical foundation of the study is the field theory of Pierre Bourdieu. The research was conducted by using semi-structured interviews with a sample of thirteen (n=13) interviews. The interviewees were selected to present different agents and institutions in the field. The analysis where conducted by using a four staged analysis method and by the field theory. Based on the analysis the data was divided to describe the habitus, field, strategies, capital and doxa. With these findings the research is able to add knowledge to the research that have utilized the field theory to present video gaming culture. The findings of the research were that the cultural production of the field of video game culture is strongly in the control of gaming companies and this monopoly related to the cultural production influences the social space of competitive video gaming (CVG) in Finland. The word “sports” used in CVG is seen to be in relation to further the commercial interest of the gaming companies, by making CVG a legitimate way of both using one’s time and by defining the legitimate body and mind. The research found out that the habitus of CVG acts as a distinction to other social agents in the social space of the field.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten kilpapelaamisen kulttuuri-ilmiö ilmenee Suomessa ja miten se liittyy urheiluun. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on Pierre Bourdieun kenttäteoria. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla haastatteluilla. Haastattelun otos oli kolmetoista (n=13) henkilöä. Haastateltavat valittiin kuvastamaan kilpapelaamisen kenttää eri lähtökohdista. Aineiston analyysi toteutettiin nelivaiheisella analysointimenetelmällä ja kenttäteorian avulla. Analyysin perusteella aineisto voitiin jakaa habituksen, kentän, strategioiden, kapitan ja doxan kuvastamiseen, jolla tutkimus pystyi täydentämään aikaisempia kenttäteoriaa hyödyntäneitä pelikulttuurintutkimuksia. Tutkimuksessa selvisi, kuinka kulttuurikentän kulttuurituotanto on vahvasti peliyhtiöiden hallinnassa ja tämä kulttuurituotannon monopoli vaikuttaa kilpapelaamisen sosiaaliseen kenttään Suomessa. Sanan ”urheilu” käyttö kilpapelaamisen yhteydessä nähdään olevan yhteydessä kentällä toimivien peliyhtiöiden kaupallisten intressien ajamiseen, tekemällä kilpapelaamisesta urheilun kautta hyväksyttyä ajankäytöllisesti sekä mielen ja kehon kuvan luonnissa. Tutkimuksessa todettiin myös, että kilpapelaamisen habitus toimii erottavana (distinction) piirteenä toisiin sosiaalisen kentän toimijoihin.