Esihenkilöiden kokemuksia mobiilisovelluksella kerätyn tunnetiedon hyödyntämisestä työyhteisön tunteiden johtamisessa
Puranen, Mirva (2021)
Pro gradu -tutkielma
Puranen, Mirva
2021
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311468
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311468
Tiivistelmä
Erilaiset tapahtumat niin vapaa-ajalla kuin työssä saavat aikaan tunteita. Koska tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen niin yksilöiden kuin ryhmienkin välillä, kannattaa työyhteisöissä opetella tunnistamaan, ymmärtämään ja käsittelemään tunteita niiden sivuuttamisen sijaan. Esihenkilöllä on tässä tunteiden johtamiseksi kutsutussa tehtävässä tärkeä rooli. Tutkimusten mukaan sitoutunut ja onnellinen ihminen on hyvinvoiva, huolehtii osaltaan työyhteisönsä ilmapiiristä, tekee parempaa tulosta ja siten vaikuttaa myös organisaation taloudelliseen menestykseen. Koska tunteiden huomioiminen on jopa liiketoiminnan kannattavuuden näkökulmasta perusteltua, kannattaa organisaatioissa huolehtia siitä, että esihenkilöt osaavat huomioida johdettaviensa tunteet ja johtaa niitä.
Tutkimus tehtiin laadullisena monitapaustutkimuksena. Tunnetietoa kerättiin mobiilisovelluksen avulla kolmen kuukauden ajan kahdeksassa tiimissä. Tiimien esihenkilöt saivat tunnetiedon käyttöönsä raporttien muodossa. Varsinainen empiirinen aineisto kerättiin esihenkilöiltä teemahaastatteluin. Koska tunnetiedon hyödyntäminen esihenkilötyössä on uusi näkökulma tunteiden johtamisen tutkimuskentällä, oli tutkimuksen ensisijainen tavoite selvittää yleisiä kokemuksia tunnetiedon hyödyntämisestä työyhteisön tunteiden johtamisessa fokuksen ollessa erityisesti tunnetiedon mahdollisissa hyödyissä. Toisena tavoitteena oli koota kokemusten perusteella käytännönläheisiä tapoja organisaatioille tunteiden johtamiseksi työyhteisöissä.
Tutkimustulokset osoittavat, että tunnetietoa hyödyntämällä esihenkilöt saavuttavat useita erilaisia hyötyjä työyhteisön tunteiden johtamiseksi. Keskeisimmät hyödyt olivat tunteiden ja niiden tunnistamisen ja ymmärtämisen paraneminen, vuorovaikutuksen ja kommunikaation lisääntyminen, työyhteisön suhteiden kehittyminen myönteisesti sekä johdettavia arvostavien johtamiskäytäntöjen lisääntyminen. Tunnetiedon perusteella tehtiin myös useita käytännön toimenpiteitä työyhteisöjen toiminnan kehittämiseksi. Various events both in leisure time and at work evoke emotions. Because emotions are transmitted from person to person, both between individuals and groups, it is worthwhile to learn to recognize, understand, and deal with emotions in the work community rather than ignoring them. The supervisor has an important role in this task called emotion management. According to research, a committed and happy person is feeling well, contributes to taking care of the atmosphere of their work community, makes better results and thus also contributes to the financial success of the organization. Since taking emotions into account is justified even from the point of view of business profitability, it is worthwhile in organizations to ensure that supervisors know how to take into account the emotions of those they manage and making sure they know how to lead emotions as well.
The study was conducted as a qualitative multi-case study. Emotion data was collected over a period of three months in eight teams using a mobile app. Supervisors had access to emotion data in the form of reports. The empirical material was collected from the supervisors through thematic interviews. Because the collection and utilization of emotion data by supervisors is a new perspective in emotion management research, the primary goal of the study was to elucidate general experiences of utilizing emotion data in work community emotion management with a particular focus on potential benefits. Another goal was to gather practical experiences for organizations to manage emotions in work communities.
The research results show that by utilizing emotion data, supervisors achieved several different benefits to manage emotions in the work community. The main benefits were improved recognition and understanding of emotions, increased interaction and communication, positive development of relationships at work, and increased amount of appreciative leadership practices. Supervisors also took several practical measures to develop the work communities' activities.
Tutkimus tehtiin laadullisena monitapaustutkimuksena. Tunnetietoa kerättiin mobiilisovelluksen avulla kolmen kuukauden ajan kahdeksassa tiimissä. Tiimien esihenkilöt saivat tunnetiedon käyttöönsä raporttien muodossa. Varsinainen empiirinen aineisto kerättiin esihenkilöiltä teemahaastatteluin. Koska tunnetiedon hyödyntäminen esihenkilötyössä on uusi näkökulma tunteiden johtamisen tutkimuskentällä, oli tutkimuksen ensisijainen tavoite selvittää yleisiä kokemuksia tunnetiedon hyödyntämisestä työyhteisön tunteiden johtamisessa fokuksen ollessa erityisesti tunnetiedon mahdollisissa hyödyissä. Toisena tavoitteena oli koota kokemusten perusteella käytännönläheisiä tapoja organisaatioille tunteiden johtamiseksi työyhteisöissä.
Tutkimustulokset osoittavat, että tunnetietoa hyödyntämällä esihenkilöt saavuttavat useita erilaisia hyötyjä työyhteisön tunteiden johtamiseksi. Keskeisimmät hyödyt olivat tunteiden ja niiden tunnistamisen ja ymmärtämisen paraneminen, vuorovaikutuksen ja kommunikaation lisääntyminen, työyhteisön suhteiden kehittyminen myönteisesti sekä johdettavia arvostavien johtamiskäytäntöjen lisääntyminen. Tunnetiedon perusteella tehtiin myös useita käytännön toimenpiteitä työyhteisöjen toiminnan kehittämiseksi.
The study was conducted as a qualitative multi-case study. Emotion data was collected over a period of three months in eight teams using a mobile app. Supervisors had access to emotion data in the form of reports. The empirical material was collected from the supervisors through thematic interviews. Because the collection and utilization of emotion data by supervisors is a new perspective in emotion management research, the primary goal of the study was to elucidate general experiences of utilizing emotion data in work community emotion management with a particular focus on potential benefits. Another goal was to gather practical experiences for organizations to manage emotions in work communities.
The research results show that by utilizing emotion data, supervisors achieved several different benefits to manage emotions in the work community. The main benefits were improved recognition and understanding of emotions, increased interaction and communication, positive development of relationships at work, and increased amount of appreciative leadership practices. Supervisors also took several practical measures to develop the work communities' activities.