Design thinking approach for product development process improvement
Kurkela, Aaro (2021)
Diplomityö
Kurkela, Aaro
2021
School of Energy Systems, Konetekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042713036
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042713036
Tiivistelmä
The research applied design thinking methodology to improve the product development process. Triangulation was used to evaluate between literature review, case example process data and design thinking process result. The method provided credibility for the observations and helped to prove the capabilities of the design thinking approach as a product development process improvement method.
The research formed a picture of the current state of a case study product development process and ideated possible improvements with users and stakeholders of the process. Results combined the observations of the process to possible improvement ideas created with co-creation tools. The triangulation method offered credibility to observations about the current state of the case example process and between literature and case example process data. Process data were plotted and presented as a graph and compared to design thinking process results and literature. The results proved the capabilities of the design thinking process as an improved method for improving the product development process. The design thinking method successfully identified parts of the product development process that caused user experiences that could lead to targeted process improvement actions to create more value for all users and stakeholders. Tutkimuksessa käytettiin muotoiluajattelun mukaisia menetelmiä pyrkimyksenä kehittää tuotekehitysprosessia. Triangulaatiota hyödynnettiin yhdistämään tuloksia, joita tutkimus keräsi kirjallisuudesta, esimerkkitapauksena toimineesta tuotekehitysprosessista sekä tuotekehitysprosessin käyttäjiltä muotoilumenetelmiä hyödyntäen.
Muotoiluajattelun mukaista yhteiskehittämistä hyödyntäen tutkimus muodosti kuvan esimerkkitapauksena toimineesta tuotekehitysprosessista ja ideoi kehityskohteita prosessin käyttäjien ja sidosryhmien kanssa. Tuloksena esitettiin havainnot prosessin nykytilasta sekä keskusteltiin ideoista prosessin kehittämiseksi. Triangulaation hyödyntämisen avulla prosessin kehittämiseksi pystyttiin esittämään myös kirjallisuuteen perustuvaa tietoa, sekä osoittamaan havaintoja prosessista kerätystä tiedosta muodostetuista kuvaajista ja kaavioista. Tulokset osoittivat muotoiluajattelun menetelmien kyvyn tunnistaa tuotekehitysprosessin osa-alueita, jotka aiheuttivat sen käyttäjille kokemuksia, joiden perusteella kehitystoimia voisi kohdentaa paremman arvonluonnin takaamiseksi prosessin kaikille käyttäjille ja sidosryhmille.
The research formed a picture of the current state of a case study product development process and ideated possible improvements with users and stakeholders of the process. Results combined the observations of the process to possible improvement ideas created with co-creation tools. The triangulation method offered credibility to observations about the current state of the case example process and between literature and case example process data. Process data were plotted and presented as a graph and compared to design thinking process results and literature. The results proved the capabilities of the design thinking process as an improved method for improving the product development process. The design thinking method successfully identified parts of the product development process that caused user experiences that could lead to targeted process improvement actions to create more value for all users and stakeholders.
Muotoiluajattelun mukaista yhteiskehittämistä hyödyntäen tutkimus muodosti kuvan esimerkkitapauksena toimineesta tuotekehitysprosessista ja ideoi kehityskohteita prosessin käyttäjien ja sidosryhmien kanssa. Tuloksena esitettiin havainnot prosessin nykytilasta sekä keskusteltiin ideoista prosessin kehittämiseksi. Triangulaation hyödyntämisen avulla prosessin kehittämiseksi pystyttiin esittämään myös kirjallisuuteen perustuvaa tietoa, sekä osoittamaan havaintoja prosessista kerätystä tiedosta muodostetuista kuvaajista ja kaavioista. Tulokset osoittivat muotoiluajattelun menetelmien kyvyn tunnistaa tuotekehitysprosessin osa-alueita, jotka aiheuttivat sen käyttäjille kokemuksia, joiden perusteella kehitystoimia voisi kohdentaa paremman arvonluonnin takaamiseksi prosessin kaikille käyttäjille ja sidosryhmille.