Comparison of formaldehyde emissions determination in lignin- and phenolic -based resins in plywood panels
Järv, Sandra (2021)
Kandidaatintyö
2021
School of Energy Systems, Ympäristötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042927992
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042927992
Tiivistelmä
In this bachelor’s thesis, correlation for formaldehyde emission release measurments of gas analysis method and desiccator method was calculated. Also, formaldehyde emissions of lignin- and phenolic -based resins were compared. The study concentrated on the plywood panels and was carried out in cooperation with UPM Biochemicals. The correlation between methods was calculated for predicting the results. Today there is no EN-standard forformaldehyde emission limit values for plywood panels measured by desiccator method. Lignin- and phenolic -based resins were compared to study the future possibilities for formaldehyde emissions reduction. Other parameters studied in this thesis affecting the formaldehyde release were wood species, glue factor, and pressing time.
No linear correlation was found between the gas analysis method and desiccator method. It was confirmed that wood species tend to have an impact on the formaldehyde emissions in the panel. Hardwood emits less formaldehyde than softwood as it was predicted. Glue factor and pressing time were not detected to have a clear impact on the emissions. Also, the amount of lignin did not appear to reduce the formaldehyde emission from plywood panels. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan formaldehydipäästöjä mittaavien kaasuanalysaattorin sekä eksikaattorimenetelmien korrelaatiota. Tämän lisäksi työssä vertaillaan ligniini- sekä fenolipohjaisten hartsien formaldehydipäästöjä. Katsaus keskittyy vanerituotantoon ja tutkimus tehdään yhteistyössä UPM Biochemicalsin kanssa. Tällä hetkellä eksikaattorimenetelmällä mitatuille formaldehydipäästöille ei ole EN-standardia.Mittausmenetelmien välisen korrelaatiokertoimen avulla voitaisiin hyödyntää tätä kustannustehokasta ja helposti toteutettavaa mittausmenetelmää. Ligniini- ja fenolipohjaisten hartsien tutkimuksella kartoitetaan tulevaisuuden mahdollisuuksia formaldehydipäästöjen pienentämiseksi. Hartsityypin lisäksi kandidaatintyössä tutkitaan myös puulajin, liimanlevityksen sekä puristusajan vaikutusta formaldehydipäästöihin.
Kaasuanalysaattorin sekä eksikaattorimenetelmän tulosten välillä ei havaittu lineaarista korrelaatiota. Puulajin vaikutus formaldehydipäästöihin vahvistettiin, ja todettiin, että lehtipuut emittoivat vähemmän formaldehydiä kuin havupuut. Liimanlevityksellä ja puristusajalla ei havaittu olevan suoria vaikutuksia päästöihin. Myöskään hartsinligniinimäärällä ei todettu olevan vähentävää vaikutusta vanerin formaldehydipäästöihin.
No linear correlation was found between the gas analysis method and desiccator method. It was confirmed that wood species tend to have an impact on the formaldehyde emissions in the panel. Hardwood emits less formaldehyde than softwood as it was predicted. Glue factor and pressing time were not detected to have a clear impact on the emissions. Also, the amount of lignin did not appear to reduce the formaldehyde emission from plywood panels.
Kaasuanalysaattorin sekä eksikaattorimenetelmän tulosten välillä ei havaittu lineaarista korrelaatiota. Puulajin vaikutus formaldehydipäästöihin vahvistettiin, ja todettiin, että lehtipuut emittoivat vähemmän formaldehydiä kuin havupuut. Liimanlevityksellä ja puristusajalla ei havaittu olevan suoria vaikutuksia päästöihin. Myöskään hartsinligniinimäärällä ei todettu olevan vähentävää vaikutusta vanerin formaldehydipäästöihin.