Moving towards resilience : the role of supply chain resilience during a global pandemic

Abstract

A growing focus on ensuring sustainable business and continuity has shown gaps in the effectiveness of traditional supply chain risk management and lean strategies; this has prompted an interest in a relatively new supply chain concept called “resilience.” This thesis aimed to identify the critical sources of supply chain vulnerability exposed by the Covid-19 pandemic. A key focus was on finding the crucial resilience factors that could aid in combating the exposed vulnerabilities based on which a framework for resilience could be created.

This thesis is a multi-case study with its empirical portion consisting of semi-structured interviews within the Finnish manufacturing, retail, and wholesale industries. In total, the study consists of six interviews conducted within five companies. The research is completed using cross-case analysis techniques to establish connections between the theoretical framework and empirical data. Correlations between supply chain vulnerability factors and resilience capabilities were analyzed with the Spearman correlation coefficient. The results of this thesis focus on identifying capability vs. vulnerability connections, resilience approach, and resilience capacity skewness within the participants, as well as the most common pandemic impacts and company approaches during the pandemic. The thesis concluded that companies rely primarily on proactive and passive defenses, i.e., redundancy but show a vested interest in creating more sophisticated forecasting and information systems to instill resilience in the future. Explicit connections between vulnerability and resilience factors could also be observed. The findings encourage further research towards supply chain resilience and its core concepts to better identify associated costs and typical gaps in resilience.

Liiketoiminnan jatkuvuus ja kestävyys ovat saaneet huomiota Covid-19 pandemian seurauksena. Perinteiset riskienhallinnan metodit ja tehokkuuteen tähtäävät toimintastrategiat ovat jättäneet kriittisiä aukoja yritysten toimitusketjuihin; näiden aukkojen seurauksena mielenkiinto verrattain tuoreeseen ”resilienssin” käsitteeseen on noussut. Tämän tutkielman tavoitteena oli luoda toimitusketjun resilienssin viitekehys ja tunnistaa kriittisimmät pandemian korostamat toimitusketjun haavoittuvaisuudet. Tutkimuksen keskiössä oli löytää tärkeimmät kyvyt resilienssin kannalta.

Tutkimus toteutettiin laadullisia menetelmiä käyttäen. Tutkielman empiirinen osio kohdistui valmistavan teollisuuden, sekä vähittäis- ja tukkumyynnin aloille ja koostui kuudesta teemahaastattelusta viidessä eri yrityksessä. Tutkimusanalyysi toteutettiin vertailemalla toteutettuja tapaustutkimuksia keskenään ja teoriataustan välillä. Haavoittuvaisuuksien ja resilienssikykyjen välisiä yhteyksiä tutkittiin Spearmanin korrelaatiokertoimella. Tutkimuksen tulokset keskittyivät lisäksi tulkitsemaan yritysten resilienssikapasiteetteja ja lähestymistapoja resilienssin luomiseen; tutkielmassa keskityttiin luomaan käsitys yleisimmistä pandemian vaikutuksista ja yritysten toimintatavoista sen aikana. Tulosten avulla voitiin päätellä, että osallistuneet yritykset luottivat enemmän proaktiivisiin ja passiivisiin puolustuksiin, eli redundantteihin resursseihin. Selkeitä yhteyksiä tiettyjen haavoittuvaisuuksien ja resilienssikykyjen välillä voitiin myös havaita. Tutkimuksen löydökset kannustavat tutkimaan resilienssin konseptia lisää sen ydinkäsitteiden osalta etenkin kustannus- ja resilienssiaukkojen näkökulmasta.