Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • LUTPub
  • Kandidaatin tutkintojen opinnäytetyöt
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • LUTPub
  • Kandidaatin tutkintojen opinnäytetyöt
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Raudan saostaminen prosessiliuoksista

Abdillahi, Khalid (2021)

Katso/Avaa
Kandidaatintyö - Khalid Abdillahi.pdf (897.1Kb)
Lataukset: 


Kandidaatintyö

Abdillahi, Khalid
2021

School of Engineering Science, Kemiantekniikka

Kaikki oikeudet pidätetään.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051730091

Tiivistelmä

Kierrätettyä NdFe-magneetti käsiteltiin hapolla, jolloin saatiin liuos, jossa pääkomponentteina on Fe2+ ja Nd3+. Tässä tutkimuksessa tutkittiin hydrometallurgisia menetelmiä, joilla saadaan rautaa erotettua prosessiliuoksesta neodyymin talteen ottamiseksi. Magneetissa on yleensä 50–70 painoprosenttia rautaa, riippuen aina lämpötilasta ja ympäristöstä, ainesosien saatavuudesta, seoksista ja valmistajasta.

Tutkimuksessa käytiin läpi sinkin valmistuksessa käytettyjä raudan saostusmenetelmiä, jotka ovat jarosiitti-, götiitti- ja hematiittiprosessi. Näistä sitten päädyttiin valitsemaan jarosiitti- ja hematiittiprosessia annetun magneetin prosessiliuoksen käsittelyyn. Lisäksi esitettiin belgialaisessa yliopistossa tehtyä tutkimusta, jossa NdFeB-magneetista kierrätettiin harvinaisia metalleja, joihin kuului neodyymi.

Jarosiittiprosessille määritettiin optimiolosuhteet, jossa saatiin 85 % rautaa saostettua prosessiliuoksesta jarosiittina, Na[Fe₃(SO₄)₂(OH)₆]. pH:n pitäminen alle 3:ssa oli tärkeää, sillä neodyymihäviö on silloin pieni ja rautaa saostuu paljon. Sama periaate pätee myös hematiittiprosessille, jossa muodostuu hematiittia, Fe₂O₃, kaksi vaiheisessa prosessissa.

Kolmannessa menetelmässä saostettiin rautaa emäksillä. Ensin hapetettiin Fe2+ Fe3+:ksi lisäämällä MnO2:ta, joka vaati vain 1:n tunnin viipymäaikaa huoneen lämpötilassa. Sitten oli mahdollista saostaa yli 99 % tätä Fe2+:sta säätämällä liuoksen pH yli 3 joko Ca(OH)₂- tai MnO-lisäyksillä. Ca(OH)₂:n lisääminen johti kuitenkin kipsin muodostumiseen ja jopa noin 20 % neodyymi-häviöön. Joten pääteltiin että MnO:lla saostaminen on parempi vaihtoehto, sillä neodyymihäviö pysyi alle 5 %:ssa.
Kokoelmat
  • Kandidaatin tutkintojen opinnäytetyöt [5154]
LUT-yliopisto
PL 20
53851 Lappeenranta
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetKoulutusohjelmaAvainsanatSyöttöajatYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
LUT-yliopisto
PL 20
53851 Lappeenranta
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste