Relationship between knowledge management practices and wellbeing at work
Ristola, Sanna (2021)
Pro gradu -tutkielma
Ristola, Sanna
2021
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637624
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637624
Tiivistelmä
Work life is in continuous change, but the amount of knowledge work has stably increased. Simultaneously, the statistics show that the number of reported burnouts and other health issues related to cognitive or brain health have increased. The goal of this thesis was to investigate via a case study if there is a positive relationship between the implemented knowledge management practices and the experienced occupational wellbeing. The research topic was seen highly important and interesting, as in case a positive relationship between the concepts could be identified, it could bring a lot of insight on how the knowledge intensive organizations could support both the wellbeing of their knowledge workers.
Existing academic research and literature was used to establish a theoretical foundation for the thesis, and to define what the key concepts, knowledge management practices and wellbeing at work refer to in this context. The knowledge management practices included in the scope of this study were supervisory work, learning mechanisms, work organizing, information technology practices and knowledge management -based recruiting, training and development, performance appraisal and compensation. Occupational wellbeing in this context covered the social and psychological wellbeing. Next, an empirical research among two knowledge intensive case organizations was conducted via a web survey.
The results of the research indicate that knowledge management practices related to supervisory work, work organizing and knowledge management -based compensation have a positive impact on wellbeing at work. This finding suggests that knowledge intensive organizations should utilize the knowledge management practices not only to improve the competitiveness and innovativeness of the organization, but also to cater for both the psychological and social wellbeing of their employees. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, mutta tietotyön määrän lisääntyminen on jatkunut tasaisesti jo pitkään. Samalla tilastot osoittavat, että yhä useampi työntekijä kärsii työuupumuksesta sekä muista mielenterveyden ja aivojen hyvinvointiin liittyvistä ongelmista. Tämän pro gradu tutkielman tavoitteena oli tapaustutkimuksen keinoin selvittää, onko organisaation hyödyntämillä tietotyön käytänteillä sekä tietotyöntekijöiden kokemalla työhyvinvoinnilla keskinäinen yhteys. Tutkimuksen aihe nähtiin tärkeänä, sillä mikäli yhteys näiden tekijöiden välillä voitaisiin havaita, voisivat tietointensiiviset organisaatiot jatkossa mahdollisesti vielä paremmin hyödyntää tietojohtamisen käytänteitä myös tietotyöntekijöidensä hyvinvoinnin tukena.
Pro gradu aloitettiin rakentamalla vahva teoreettinen pohja tutkimukselle aiempaa akateemista tutkimusta ja kirjallisuutta hyödyntäen. Samalla määriteltiin, mitä tietojohtamisen käytänteillä sekä työhyvinvoinnilla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan. Tietojohtamisen käytänteistä tässä tutkimuksessa keskitytään esimiestyöhön, organisaation oppimismekanismeihin, työjärjestelyihin, tietoteknisiin käytänteisiin, sekä tietojohtamis-perustaiseen rekrytointiin, koulutukseen ja kehittämiseen, suorituksen arviointiin sekä palkitsemiseen. Työhyvinvoinnin osalta puolestaan tutkimus rajattiin kattamaan psykologisen sekä sosiaalisen työhyvinvoinnin osa-alueet. Empiirinen tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena kahdessa tietointensiivisessä organisaatiossa verkkokyselyn avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että esimiestyöhön, työjärjestelyihin sekä tietojohtamis-perustaiseen palkitsemiseen liittyvät tietojohtamisen käytänteet tukevat myös tietotyöntekijöiden työhyvinvointia. Näin ollen tietointensiivisten organisaatioiden voidaankin suositella hyödyntävän tietojohtamisen käytänteitä paitsi tietoprosessien ja siten organisaation kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden vahvistamiseen, myös tukeakseen työntekijöidensä psykologista ja sosiaalista työhyvinvointia.
Existing academic research and literature was used to establish a theoretical foundation for the thesis, and to define what the key concepts, knowledge management practices and wellbeing at work refer to in this context. The knowledge management practices included in the scope of this study were supervisory work, learning mechanisms, work organizing, information technology practices and knowledge management -based recruiting, training and development, performance appraisal and compensation. Occupational wellbeing in this context covered the social and psychological wellbeing. Next, an empirical research among two knowledge intensive case organizations was conducted via a web survey.
The results of the research indicate that knowledge management practices related to supervisory work, work organizing and knowledge management -based compensation have a positive impact on wellbeing at work. This finding suggests that knowledge intensive organizations should utilize the knowledge management practices not only to improve the competitiveness and innovativeness of the organization, but also to cater for both the psychological and social wellbeing of their employees.
Pro gradu aloitettiin rakentamalla vahva teoreettinen pohja tutkimukselle aiempaa akateemista tutkimusta ja kirjallisuutta hyödyntäen. Samalla määriteltiin, mitä tietojohtamisen käytänteillä sekä työhyvinvoinnilla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan. Tietojohtamisen käytänteistä tässä tutkimuksessa keskitytään esimiestyöhön, organisaation oppimismekanismeihin, työjärjestelyihin, tietoteknisiin käytänteisiin, sekä tietojohtamis-perustaiseen rekrytointiin, koulutukseen ja kehittämiseen, suorituksen arviointiin sekä palkitsemiseen. Työhyvinvoinnin osalta puolestaan tutkimus rajattiin kattamaan psykologisen sekä sosiaalisen työhyvinvoinnin osa-alueet. Empiirinen tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena kahdessa tietointensiivisessä organisaatiossa verkkokyselyn avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että esimiestyöhön, työjärjestelyihin sekä tietojohtamis-perustaiseen palkitsemiseen liittyvät tietojohtamisen käytänteet tukevat myös tietotyöntekijöiden työhyvinvointia. Näin ollen tietointensiivisten organisaatioiden voidaankin suositella hyödyntävän tietojohtamisen käytänteitä paitsi tietoprosessien ja siten organisaation kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden vahvistamiseen, myös tukeakseen työntekijöidensä psykologista ja sosiaalista työhyvinvointia.