Managing data quality with data governance : a qualitative study based on semi-structured interviews of project experts

Abstract

This thesis studies the relationship between different data governance practices and changes in data quality. This was done by researching the current literature on the topics on hand and interviewing experts on the field, whose daily work is to design and implement these processes for the big organizations in Finland. As this relationship is constructed of the concepts of data governance and data quality, study also focused to understand the major aspects of these two, and review the effect these aspects have on both concepts. Final conclusions were constructed by comparing the literature and interviews, and aiming to find similarities and differencing subjects.

The relationship between the data governance and data quality was strongly associated by both the literature and the participants. Nevertheless, by combining the findings, it was shown that the lack of metering before governance is causing the issue of authenticating the amount of data quality improvements that can be achieved by implementing data governance process. Identified issues in the governance process affecting data quality were the lack of securing sufficient resources, committing participants, and not assigning the ownership of the process to the business unit. The difference between current literature and points found out in the study was that data governance is shifting more toward separate data management offices, where the daily work on data quality and governance is more agile than presented in the literature. Although, governance responsibilities are still mainly centralized on the company level, making possible changes rather inflexible, which in a high-paced world is a challenge and needs to be changed towards comprehensively agile way of working.

Tämän Pro Gradu-tutkielman tarkoituksena oli tutkia datan hallintamallien yhteyttä datan laadun paranemiseen. Tämä toteutettiin tutkimalla saatavilla olevaa kirjallisuusaineistoja sekä haastattelemalla kyseisen alan ammattilaisia, joiden päivittäiset työtehtävät koostuvat näiden hallintamallien suunnittelusta ja implementoinnista muun muassa suuriin yrityksiin Suomessa. Koska tätä suhdetta ei pysty selittämään ymmärtämättä hallintamalleihin ja datan laatuun liittyviä aspekteja, näiden syvällisempi tarkastelu on myös otettu osaksi tutkimusta. Lopulliset johtopäätökset muodostettiin vertaamalla kirjallisuudesta sekä haastatteluista nousseiden aiheiden eroja ja yhtäläisyyksiä.

Sekä kirjallisuudessa että haastatteluissa kävi ilmi, että datan hallintamallien ja datan laadun välille muodostettiin selkeä suhde. Kuitenkin ongelmaksi muodostui mittaroinnin puutteellisuus, joka esti numeerisen toteamisen siitä, kuinka paljon hallintamallin käyttöönotto parantaisi datan laatua. Havaitut ongelmat hallintamallien toteutuksessa olivat puutteet resurssien varmistamisessa, henkilöiden sitouttamisessa sekä prosessin omistajuuden osoittamisessa muualle kuin liiketoimintayksikön alaisuuteen. Suurimmat eroavaisuudet kirjallisuuden ja tutkimuksessa havaittujen asioiden välille muodostuivat, kun tarkasteltiin muutosta prosessin suorittamisessa: suuntauksena nykyisellään on perustaa erillisiä datan hallinnan yksikköjä, joiden sisällä työskentely on kevyttä ja ketterää, kun taas aiemmissa julkaisuissa erilaiset hierarkiat ovat olleet läsnä vahvemmin. Kuitenkin datan hallinta toteutetaan pääasiassa vieläkin kootusti koko yrityksen tasolla, jolloin mahdolliset muutokset ovat jäykkiä toteuttaa, mikä aiheuttaa nykyisessä nopea tempoisessa maailmassa haasteita, ja pitää pystyä muuttamaan tulevaisuudessa kohti kokonaisvaltaisesti ketterämpää ratkaisua.