Capturing innovativeness of employees through ideation contests
Anttila, Heidi (2021)
Diplomityö
Anttila, Heidi
2021
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061838811
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061838811
Tiivistelmä
The objective of this thesis was to study how employees' innovativeness in organization can be enhanced through ideation contests. Need for employee idea capturing arises from tough competition on the market, increasing work complexity and innovation paradigm change. Employees have valuable expertise in their job and organization capabilities. Combined with their close interaction with customers, users and suppliers, employees are an important source of new ideas, which can be further developed into innovations. The ability to utilize employees' ideas brings a competitive advantage to the organization. Ideation contests can be used to stimulate employees' innovativeness. Advanced information and communication technology aids idea sharing and collaboration. A proper idea management system enables idea handling in a controlled way.
A single-case study with an explanatory approach was used as the research strategy. Qualitative and quantitative research methods were used to complement each other in data collection and analysis. The aim was to gather user experiences of ideation contests and idea management tool in the case organization and make development proposals based on the results. Data were collected by two user experience surveys and seven semi-structured interviews with selected active idea management tool users.
Based on the results, idea management tool users are happy with current ideation contests and idea management tool, but there is also room for improvement, especially in providing feedback of proposed ideas and promoting contests and the tool. Knowledge sharing was considered the main incentive to share own ideas. Employees' innovativeness in organization can be enhanced by strengthening their senses of capability, community and appreciation. Monetary or non-monetary recognition can be used as complementary motivators to advance idea-sharing. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten työntekijöiden innovatiivisuutta organisaatiossa voidaan parantaa ideointikilpailujen avulla. Tarve työntekijöiden ideoiden talteenottoon syntyy kovasta kilpailusta markkinoilla, työn monimutkaistumisesta ja innovaatioparadigman muutoksesta. Työntekijöillä on arvokasta osaamista omasta työstään ja organisaation kyvyistä. Yhdistettynä tiiviiseen vuorovaikutukseen asiakkaiden, käyttäjien ja toimittajien kanssa työntekijät ovat tärkeä lähde uusille ideoille, joista voidaan kehittää innovaatioita. Kyky hyödyntää työntekijöiden ideoita tuo organisaatiolle kilpailuetua. Ideointikilpailuja voidaan käyttää stimuloimaan työntekijöiden innovatiivisuutta. Kehittynyt tieto- ja viestintätekniikka helpottaa ideoiden jakamista ja yhteistyötä. Asianmukainen ideoiden hallintajärjestelmä mahdollistaa ideoiden käsittelyn järjestelmällisesti.
Tutkimusstrategiana käytettiin selittävää yksittäistapaustutkimusta. Tutkimusmenetelminä tiedonkeruussa ja -analysoinnissa käytettiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä, jotka täydensivät toisiaan. Tavoitteena oli kerätä käyttäjäkokemuksia ideointikilpailuista ja ideoiden hallintatyökalusta kohdeorganisaatiossa ja tehdä parannusehdotuksia tulosten pohjalta. Tutkimusaineisto kerätiin kahdella käyttäjäkyselyllä ja haastattelemalla seitsemää aktiivista ideoiden hallintatyökalun käyttäjää puolistrukturoidulla haastattelulla.
Tulosten perusteella voidaan todeta ideoiden hallintatyökalun käyttäjien olevan tyytyväisiä nykyisiin ideointikilpailuihin ja ideoiden hallintatyökaluun. Parantamisen varaa kuitenkin on erityisesti palautteen antamisessa ehdotetuista ideoista sekä työkalusta ja kilpailuista tiedottamisessa. Tiedon jakamista pidettiin tärkeimpänä vaikuttimena omien ideoiden jakamiseen. Työntekijöiden innovatiivisuutta organisaatiossa voidaan parantaa vahvistamalla heidän kokemiaan tunteita pystyvyydestä, yhteisöllisyydestä ja arvostuksesta. Rahallista tai muuta kuin rahallista tunnustusta voidaan käyttää täydentävinä keinoina ideoiden jakamiseen kannustamisessa.
A single-case study with an explanatory approach was used as the research strategy. Qualitative and quantitative research methods were used to complement each other in data collection and analysis. The aim was to gather user experiences of ideation contests and idea management tool in the case organization and make development proposals based on the results. Data were collected by two user experience surveys and seven semi-structured interviews with selected active idea management tool users.
Based on the results, idea management tool users are happy with current ideation contests and idea management tool, but there is also room for improvement, especially in providing feedback of proposed ideas and promoting contests and the tool. Knowledge sharing was considered the main incentive to share own ideas. Employees' innovativeness in organization can be enhanced by strengthening their senses of capability, community and appreciation. Monetary or non-monetary recognition can be used as complementary motivators to advance idea-sharing.
Tutkimusstrategiana käytettiin selittävää yksittäistapaustutkimusta. Tutkimusmenetelminä tiedonkeruussa ja -analysoinnissa käytettiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä, jotka täydensivät toisiaan. Tavoitteena oli kerätä käyttäjäkokemuksia ideointikilpailuista ja ideoiden hallintatyökalusta kohdeorganisaatiossa ja tehdä parannusehdotuksia tulosten pohjalta. Tutkimusaineisto kerätiin kahdella käyttäjäkyselyllä ja haastattelemalla seitsemää aktiivista ideoiden hallintatyökalun käyttäjää puolistrukturoidulla haastattelulla.
Tulosten perusteella voidaan todeta ideoiden hallintatyökalun käyttäjien olevan tyytyväisiä nykyisiin ideointikilpailuihin ja ideoiden hallintatyökaluun. Parantamisen varaa kuitenkin on erityisesti palautteen antamisessa ehdotetuista ideoista sekä työkalusta ja kilpailuista tiedottamisessa. Tiedon jakamista pidettiin tärkeimpänä vaikuttimena omien ideoiden jakamiseen. Työntekijöiden innovatiivisuutta organisaatiossa voidaan parantaa vahvistamalla heidän kokemiaan tunteita pystyvyydestä, yhteisöllisyydestä ja arvostuksesta. Rahallista tai muuta kuin rahallista tunnustusta voidaan käyttää täydentävinä keinoina ideoiden jakamiseen kannustamisessa.