”Public-Private Partnership kiinteistöjen energiatehokkuusparannuksissa ja niiden rahoituksessa” -hankkeen loppuraportti

Abstract

”Public-Private Partnership kiinteistöjen energiatehokkuusparannuksissa ja niiden rahoituksessa” -hankkeen hypoteeseina oli, että energiateknologiat ovat kypsiä ja investoimalla energiateknologioihin voidaan merkittävästi parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta sekä vähentää CO2 päästöjä, ja innovatiivisilla rahoitusratkaisuilla voidaan nopeuttaa investointien toteutumista.

Hypoteeseja testattiin case-kohteiden laskennan perusteella. Hankkeeseen valikoitui 13 kohdekiinteistöä, 5 Lappeenrannasta ja 8 Imatralta, ja näihin toteutettiin investointisuunnitelmat korjauskustannusten ja energiatehokkuusparannusten osalta. Tuloksiksi tuotettiin jokaisesta kiinteistöstä posterit, joissa esitetään kannattavimmat energiatehokkuusparannukset, peruskorjaus- ja kunnostusinvestointiarviot sekä päästövähennyspotentiaalit. Tuloksista saadut keskiarvot ovat yleistettäviä, vaikka yksittäinen ratkaisu onkin aina kiinteistökohtainen. Laskennan perusteella voidaankin todeta, että aktiiviset energiatehokkuusparannukset tuottavat merkittäviä käyttökustannussäästöjä ja vähentävät päästöjä, mikä vahvistaa ensimmäisen hypoteesin.

Hankkeen päätuloksina voidaan todeta seuraavaa. • Kiinteistön energiaan liittyvät käyttökustannukset laskevat keskimäärin 30-40 %:a ja päästöt vähentävät keskimäärin 60-80 %:a, kun kiinteistöön tehdään aktiivisia energiatehokkuusparannuksia, kuten lämmön-tuotannon vaihtaminen lämpöpumppuihin, aurinkopaneelien asennus ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto-koneiston tehokkuuden parantaminen. • Aktiiviset energiatehokkuusparannukset ovat taloudellisesti kannattavampia energiatehokkuusparannuksia kuin passiiviset parannukset, kuten ikkunoiden uusiminen. • Energiatehokkuusparannusten investointikustannukset ovat pieniä suhteessa peruskorjaustarpeen ja kunnos-tuksen investointeihin, keskimäärin energiatehokkuusinvestoinnit ovat noin 10-20 % korjauskustannuksista 20 vuoden aikana. • Energiatehokkuusparannukset kannattaa ottaa huomioon ja ajoittaa yhdessä järjestelmien ja rakenteiden korjausten kanssa. Esimerkiksi jos vesikatto on uusimisen tarpeessa, kannattaa se uusia ennen aurinkopaneelien asentamista. Ilmanvaihtojärjestelmää uusittaessa kannattaa ottaa huomioon lämmöntalteenottojärjestelmän hyötysuhde ja lämmöntalteenoton vaikutus tarvittavan lämpöpumpun kokoon. Kokonaissuunnittelun hel-pottamiseksi PTS-raportit eli pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmat kannattaa teettää 20 vuoden ajalle, jol-loin nähdään kokonaisvaltainen kunnostustarve ja voidaan tehdä kompromisseja kunnostusten aikataulutuk-sessa yhdessä energiatehokkuusparannusten kanssa. • Lämpöpumput ovat käyttökustannuksiltaan edullisia lämmitys- ja jäähdytysvaihtoehtoja verrattuna kaukolämpöön. Lisäksi kun lämpöpumppujen sähkönkulutus voidaan kattaa uusiutuvalla sähköllä, tuottaa lämpö-pumppujen käyttö myös merkittäviä päästövähennyksiä silloin kun kaukolämpö on hyvin päästöintensiivistä • Sekä parannukset että kiinteistöjen kunnostus olisi mahdollista rahoittaa Public-Private Partnership -rahoitusmallilla. Tällöin kiinteistöt myytäisiin sijoittajalle ja vuokrattaisiin takaisin kaupungin käyttöön. Kau-punki saisi uudenveroiset ja energiatehokkaat tilat käyttöönsä ja pääomaa vapautuisi muihin investointitarpeisiin.

Hankkeen toteuttivat LUT-Yliopisto sekä LAB-ammattikorkeakoulu 1.8.2018-31.3.2021 välisenä aikana.

The hypotheses of the “Public-Private Partnership in real estate energy efficiency investments and finance” project were that investments in mature energy technologies can significantly decrease the operating costs of buildings as well as decrease the induced emissions, and that innovative financing solutions can accelerate the execution of energy efficiency improvements. The hypotheses were tested via calculations for 13 case buildings in Lappeenranta and Imatra. As result, investing plans for renovation as well as energy efficiency improvements were produced, as well as assessment of the effect in emissions. The averages from the calculation results can be used as representative averages although the individual solutions are case-specific. The conclusion from the results was that active energy efficiency improvements including mature energy technologies are very profitable and they induce operating cost savings, confirming the first hypothe-sis. As main result the following is presented. • On average, the operating costs of buildings can decrease by 30-40% and the emissions by 60-80% when introducing active energy efficiency improvements, such as heat pumps, heat recovery in the ventilation and solar PV panels, to the building. • Active energy efficiency improvements are generally more profitable than passive energy efficiency im-provements, such as renewing the windows. • The investment cost for energy efficiency improvements are low when compared to the renovation costs, about 10-20% of the renovation costs in 20 years’ time span. • Energy efficiency improvements should be taken into account when planning the renovation of the building. For example, when the ventilation system is renovated, also the efficiency of heat recovery can be improved at the same time. To make the planning easier, the repair and renovation plans should be done for a longer time period, for example 20 years, as this way the real renovation need can be seen and some compromises about the timing of the investments together with the energy efficiency investments can be done if necessary. • Heat pumps have low operating costs when compared to the district heating and when the building uses renewable electricity, there is also less emissions induced by the heating of the building. • Both the energy efficiency improvements as well as the renovation costs could be financed by Public-Private Partnership. In the PPP-model the real estates would be sold to a investor who would execute the said im-provements and then lease the buildings back for the municipality to use. The municipality would get reno-vated spaces for their use as well as capital for other investments. The project was executed by LUT University and LAB University of Applied Sciences in 1.8.2018-31.3.2021.