Euroopan keskuspankin laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman vaikutukset Suomen ja Saksan osakemarkkinoihin
Elovirta, Mia (2021)
Kandidaatintutkielma
Elovirta, Mia
2021
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021070140782
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021070140782
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää vaikuttavatko euroalueella toteutetut osto-ohjelmat Suomen ja Saksan osakemarkkinoiden tuottoihin. Määrällinen elvytys lisää kulutus- ja investointimahdollisuuksia, mikä voi mahdollisesti heijastua osakemarkkinoille. Tutkimuksen hypoteesina on, että osto-ohjelmat vaikuttavat positiivisesti osakemarkkinoiden tuottoihin. Hypoteesi nojautuu rahan kvantiteettiteoriaan ja aikaisempien tutkimuksien tuloksiin. Aikasarja-analyysin avulla tutkitaan onko Euroopan keskuspankin laajennetulla omaisuuserien osto-ohjelmalla vaikutusta OMXH25- ja DAX30-osakeindekseihin. Tutkimuksen aikaväli määräytyy laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman aloituksen mukaan eli vuodesta 2015 eteenpäin vuoteen 2020 saakka. Tutkimusaineisto kerätään kuukausitasolla ja niistä muodostuu 72 havaintoa.
Tulosten perusteella osto-ohjelmilla ei voida yksinään selittää osakemarkkinoiden tuottoja. Regressiomallit sekä estimaatit eivät ole tilastollisesti merkitseviä, jolloin tutkimustulokset ovat suuntaa antavia ja niitä tulee tulkita varauksella. Euroopan keskuspankin toteuttamilla osto-ohjelmilla ei voida selittää Helsingin ja Frankfurtin pörssien osaketuottojen kehitystä. Muuttujien välillä ei löydy selkeää yhteyttä. Osto-ohjelmien vaikutus kääntyy negatiiviseksi viivästetyn muuttujan viiveen kasvaessa yli yhden. Tämän perusteella tutkimuksen hypoteesia ei voida vahvistaa todeksi. Jatkotutkimuksien kannalta voisi testata soveltuvampia malleja ja hyödyntää suurempaa aineistoa, kun laajennetusta omaisuuserien osto-ohjelmasta on saatavilla enemmän havaintoja. This thesis examines the effects of the Expanded Asset Purchase Programme of the European Central Bank on the Finnish and German stock markets. In general, the quantitative easing actions of central banks is expected to stimulate the economy by increasing consumption and investment opportunities, which may also be reflected to stock prices. The research hypothesis is that purchase programs have a positive effect on stock markets. The hypothesis is based on implications made from the quantity theory of money and results of prior academic literature. Time series regression analysis is employed on nonstationary monthly data to study the effect of the European Central Bank’s Expanded Asset Purchase Programme on stock returns. The stock returns are measured using OMXH25- and DAX30 total return indices. The investigated period starts from 2015 and ends in 2020 corresponding to 72 observations.
Based on the results, the Purchase Programmes alone do not explain the returns of the studied stock markets. The regression models and coefficients are insignificant, and the study only produces implications that should be interpreted with caution. However, considering the reliability of this study, the effect of the Purchase Programmes seems to change sign from positive to negative with lags larger than one. Hence, the hypothesis of this study cannot be confirmed to be true. There is a research gap for future studies on testing more sophisticated models in studying the effects of purchase programmes to stock returns in the euro area. Furthermore, the problem of small sample size may be alleviated once more data is available on the purchase programmes carried out by the European Central Bank.
Tulosten perusteella osto-ohjelmilla ei voida yksinään selittää osakemarkkinoiden tuottoja. Regressiomallit sekä estimaatit eivät ole tilastollisesti merkitseviä, jolloin tutkimustulokset ovat suuntaa antavia ja niitä tulee tulkita varauksella. Euroopan keskuspankin toteuttamilla osto-ohjelmilla ei voida selittää Helsingin ja Frankfurtin pörssien osaketuottojen kehitystä. Muuttujien välillä ei löydy selkeää yhteyttä. Osto-ohjelmien vaikutus kääntyy negatiiviseksi viivästetyn muuttujan viiveen kasvaessa yli yhden. Tämän perusteella tutkimuksen hypoteesia ei voida vahvistaa todeksi. Jatkotutkimuksien kannalta voisi testata soveltuvampia malleja ja hyödyntää suurempaa aineistoa, kun laajennetusta omaisuuserien osto-ohjelmasta on saatavilla enemmän havaintoja.
Based on the results, the Purchase Programmes alone do not explain the returns of the studied stock markets. The regression models and coefficients are insignificant, and the study only produces implications that should be interpreted with caution. However, considering the reliability of this study, the effect of the Purchase Programmes seems to change sign from positive to negative with lags larger than one. Hence, the hypothesis of this study cannot be confirmed to be true. There is a research gap for future studies on testing more sophisticated models in studying the effects of purchase programmes to stock returns in the euro area. Furthermore, the problem of small sample size may be alleviated once more data is available on the purchase programmes carried out by the European Central Bank.