Possibilities of influencer marketing through pet Instagram accounts : a fast lane to a pet owner’s pocket?

Abstract

This bacherlor’s thesis is a qualitative research of the pet influencer marketing in the environment of social media marketing field. The goal of the research is to find out how influencers work on Instagram and how pet owners perceive pet influencers. The goals were reached by researching the theory of influencer marketing and creating a basis for pet influencer marketing. The material has been collected using a semi-structured from qualitative research methods. Secondary data has been collected from a Finnish pet supply company and from Instagram’s own user data.

The most important finding of the study is that there is a need for pet accounts on Instagram. They are perceived pleasant by the pet owners and they act as counterweight for hectic social media. Pet influencers are trusted limitedly at the moment, which is due to the fact that users have not had enough time to build a relationship with them compared to human influencers. From the company perspective it is said that smaller accounts engage and influence better which also allows small accounts access to influencer market. The challenge is the great variability in the quality of influencer marketing. The most significant limitation in this study is that the interview data is collected from three women, two from the age group of 15-24 years old and one from the age group of 35-44 years old. This makes the generalizability of the research limited, since the sampling is relatively narrow. The same research conducted with the different sampling, would the outcomes be most likely different, at least to some extent.

Tämä kandidaatintutkielma on kvalitatiivinen tutkimus lemmikkivaikuttajamarkkinoinnista sosiaalisen median markkinointiympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka vaikuttajat toimivat Instagramissa ja kuinka lemmikinomistajat kokevat lemmikkivaikuttajat. Tavoitteita kohden lähdettiin tutkimalla vaikuttajamarkkinoinnin teoriaa ja luomalla siitä pohja lemmikkivaikuttajamarkkinoinnille. Aineisto on kerätty hyödyntäen kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien puolistrukturoitua haastattelua. Toissijainen data on kerätty suomalaiselta lemmikkitarvikeyritykseltä ja Instagramin profiilikohtaisista kävijätiedoista.

Tutkimus osoitti, että Instagramissa on tarve lemmikkieläinten Instagram-tileille. Heidät koetaan lemmikinomistajien näkökulmasta miellyttävinä ja vastapainona hektiselle sosiaaliselle medialle. Lemmikkivaikuttajiin luotetaan tällä hetkellä vielä vähän, mikä johtuu siitä, että heihin ei ole ehditty rakentaa pidempiaikaista suhdetta verrattuna henkilövaikuttajiin. Yrityksen näkökulmasta tuodaan esille pienten tilien parempi sitouttaminen ja vaikuttaminen, joka mahdollistaa myös pienten tilien pääsyn vaikuttajamarkkinoinnin kentälle, mutta haasteena on vaikuttajamarkkinoinnin laadun suuri vaihtelevuus. Merkittävimpiä rajoituksia tässä tutkimuksessa on se, että haastattelutiedot kerätään kolmelta naiselta, kahdelta 15–24 -vuotiaalta ja yhdeltä 35–44-vuotiaalta. Tämä rajoittaa tulosten yleistettävyyttä, koska otanta on melko kapea. Jos sama tutkimus tehtäisiin erilaisella otannalla, tulokset olisivat mitä todennäköisimmin erilaiset ainakin jossain määrin.