Johtamisen koettu muutos ketterään toimintatapaan siirryttäessä : tiimiläisten, agile coachien ja johtajien näkemyksiä finanssialan organisaatiossa

Abstract

Työn tarkoituksena oli tutkia johtajuuden koettua muutosta ketterään toimintatapaan siirryttäessä. Tutkimus toteutettiin suomalaisen finanssialan konsernin yhden heimon asiakaspalvelun osaamiskeskuksessa. Tutkimuksen kohteena olevassa organisaatiossa oli siirrytty Agile enterprise -malliin pohjautuvaan ketterään toimintatapaan ja käynnissä oli kokonaisvaltainen toimintatavan ja kulttuurin muutos.

Tietotyön luonne on muuttunut johtajakeskeisestä johtamisesta yhdessä tekemiseen ja perinteisempien johtajuusteorioiden lisäksi teoriaosuudessa syvennyttiin jaettuun ja emergenttiin johtajuuteen. Johtajuusteorioiden lisäksi kirjallisuusosuudessa käsiteltiin ketteryyttä ja ketterään toimintatapaan siirtymistä johtajuuden näkökulmasta sekä ketterässä toimintatavassa avainasemassa olevia itseohjautuvia tiimejä.

Tutkimuksen lähestymistapa oli hermeneuttis-fenomenologinen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin. Tutkimusaineisto analysoitiin Gioian metodia hyödyntäen ja pääteemoja nousi kolme. Ensimmäinen pääteema oli jaettu johtajuus. Informantit kokivat johtajuuden jakautuneen useammalle tiimiläiselle, pääosin tiimiin luoduille uusille ns. hatturooleille, Customer Success Leadille (CSL) ja Chapter Leadille (CL). Emergenttiä johtajuutta oli ilmennyt ainoastaan ketterään toimintatapaan siirtymisen alkuvaiheessa. Toinen pääteema oli itseohjautuvuus, joka muodostui oma-aloitteisuudesta, itsensä johtamisesta ja oppimisesta. Oma-aloitteisuuden koettiin lisääntyneen ketterän myötä, mutta vaihtelevuus oli vielä suurta tiimien välillä. Itsensä johtamisen koettiin parantuneen ja vahvistuneen. Kolmanneksi pääteemaksi muodostui ulkoinen johtajuus/johtajien toiminta, joka sisälsi vallan ja vastuun, tiimin tuen sekä luottamuksen. Informantit kokivat sekä vallan että vastuun lisääntyneen, mutta ne eivät olleet tasapainossa. Kokemus tuen tarpeesta oli erilainen eri tiimeissä ja siirtymän alkuvaiheen jälkeen tukea oli ollut riittävästi saatavilla. Luottamuksen koettiin kasvaneen ketterään toimintatapaan siirtymisen jälkeen.

The purpose of this study was to study the perceived change in leadership while adopting agile practices. The study was carried out at the Finnish Financial Services Group's single-tribe customer service competence center. The organization under study adopted agile practices based on the Agile enterprise model while holistic change in practices and organization culture was in process.

The nature of knowledge work has changed from leader-centered management towards doing things together. In theory section in addition to traditional leadership theories, the theoretical part delved into shared and emergent leadership. Furthermore, the literature section dealt with agile and adopting agile practices in leadership perspective, as well as self-organizing teams that play a key role in an agile way of working.

The approach of the study was hermeneutic-phenomenological. The study was conducted as a qualitative study and the data was collected through semi-structured interviews. The research data was analyzed using the Gioia method and from the analysis, three main themes emerged. The first main theme was shared leadership. The informants felt that the leadership was shared among several team members, mainly to the new “hat” roles, Customer Success Lead (CSL) and Chapter Lead (CL). Emergent leadership was manifested only in the early stages when starting to adopt agile practices. Second main theme was self-determination, which consisted of self-initiative, self-management, and learning. Team members own initiative was perceived to increase, but there was still great variability between teams. Self-management was perceived to have improved and strengthened. The third main theme was external leadership / leadership actions, which included power and responsibility, team support, and trust. Informants reported an increase in both power and responsibility, but power and responsibility were not in balance. The need for support was experienced differently in different teams and after the initial phase of the transformation, sufficient support had been available. Finally, trust was perceived to increase after adopting agile practices.