Infrarakentamisen ilmastobudjetti
Autere, Mikko (2021)
Diplomityö
Autere, Mikko
2021
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101150564
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101150564
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen torjunta on noussut esille maailmanlaajuisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) vuosittaisissa ilmastokokouksissa ilmastonmuutoksen on todettu olevan oletettua nopeampaa ja ilmakehään muodostuvan hiilidioksidin kasvun aiheuttavan kasvihuoneilmiötä, joka lämmittää maapalloa. Ilmiö on tunnettu jo 1800-luvulta tieteessä, mutta torjuntaan liittyvät toimet ovat kiihtyneet vasta viime vuosina. Kansallisella tasolla Suomen hallitus on hallitusohjelmassa nimennyt painopistealueita, joiden pohjalta kuntien tulee omassa ilmastotyössään ottaa Ilmastolain (2015) vaatimukset päästöttömyyden tavoitteissa huomioon ja pyrkiä hiilineutraaliuteen eli päästöttömyyteen kaikessa toiminnassaan.
Kuntien vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa korostuu. Kaupunkialueilla liikenteen ja lämmityksen päästöt muodostavat suurimman osan päästöistä. Teiden, katujen ja puistojen infrarakentaminen, kunnossapito ja peruskorjaus ovat myös yksittäisiä päästölähteitä, joista syntyy päästöjä, joita ei nykyisellä toiminnalla pystytä täysin poistamaan. Päästöt ovat muun muassa työkoneiden, maa-ainesten siirtojen ja muiden epäpuhtauksien aiheuttamia. Muutamat kunnat ja kaupungit Suomessa ovat alkaneet huomioimaan ilmastotekijöitä osana taloussuunnittelua. Taloussuunnittelusta, jossa esitetään hankkeen kustannusten lisäksi toiminnallisia ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä tekijöitä, käytetään nimitystä ilmastobudjetti. infrarakentamisen ilmastobudjettia ei ole aiemmin tutkittu erillisenä osa-alueena tai siitä ei löytynyt tietoa tässä tutkimuksessa. Infra-alalla on kuitenkin järjestäydytty ja tehty arvokasta selvitystyötä kestävän infran määrittelyssä, joita käsitellään tämän tutkimuksen teoreettisessa osiossa.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan, miten suunnitellaan ja toteutetaan infrarakentamisen ilmastobudjetti, jossa kuvataan Järvenpään kaupungin infrarakentamisen hankkeiden taloudellisia ja ilmastollisia vaikutuksia ja pohditaan, miten infrarakentamisen ilmastobudjetti suunnitellaan ja toteutetaan. Lopputuloksena syntyy konstruktio eli malli, jonka avulla kuvataan mitä toiminnallisia tekijöitä infrarakentamisen ilmastobudjettiin liittyy ja miten näiden osa-alueiden muodostamien tehtäväalueiden toteutus vaikuttaa infrarakentamisen ilmastobudjetin suunnitteluun ja toteutukseen. Tämän lisäksi tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään toimenpiteitä, joiden avulla infrarakentamisen ilmastobudjetti voidaan ottaa käyttöön. Esitetyn mallin muodostavat resurssiviisaus, arvot, talous ja elinkaari. Mitattavat asiat, joita myös Järvenpään kaupungin päätöksenteossa arvostetaan, muodostuvat kaupungin resurssiviisauden tavoitteiden, ei päästöjä, ei jätettä ja ei ylikulutusta pohjalta. Näihin esitetään lisättäväksi kestävä hyvinvointi, joka saavutetaan muiden tavoitteiden avulla. The fight against climate changes has come to the fore globally, nationally and locally. At the United Nations (UN) annual climate meetings, it has been identified that climate change is faster than expected and that the growth of carbon dioxide in the atmosphere is causing a greenhouse effect and that is warming the planet. The phenomenon has been known in science since the 19th century, but control measures have only accelerated in recent years. At the national level, the Finnish government has identified priority areas in the government program, on the basis of which municipalities must take into account the requirements of the Climate Act (2015) in their emissions targets and strive for carbon neutrality, ie zero emissions in all their activities.
The responsibility of municipalities in combating climate change is emphasized. In urban areas, emissions from transport and heating account for the majority of emissions. Infrastructure construction, maintenance and renovation of roads, streets and parks are also individual sources of emissions that generate emissions that cannot be completely eliminated by current operations. Emissions are caused by, among other things, work machines, soil transfers and other pollutants. A few municipalities and cities in Finland have started to take climate factors into account as part of economic planning. Financial planning, which sets out, in addition to the cost of a project, operational factors related to combating climate change, is referred to as a climate budget. the climate budget for infrastructure construction has not previously been studied as a separate component or no data were found in this study. However, in the field of infrastructure, valuable research has been organized and carried out on the definition of sustainable infrastructure, which are discussed in the theoretical part of this study.
This qualitative study examines how the climate budget for infrastructure construction is planned and implemented, describes the economic and climatic impacts of the infrastructure construction projects in the city of Järvenpää, and considers how the climate budget for infrastructure construction is planned and implemented. The final result is a construction, ie a model, that describes what functional factors are related to the climate budget for infrastructure construction and how the implementation of the task areas formed by these areas affects the planning and implementation of the climate budget for infrastructure construction. In addition, the conclusions of the study set out measures to implement the climate budget for infrastructure construction. The presented model consists of climate resource wisdom, values, economy and life cycle. Measurable things, which are also valued in the decision-making of the city of Järvenpää, are formed on the basis of the city's resource-wise goals, no emissions, no waste and no over-consumption. To these must be added the sustainable well-being achieved through other goals.
Kuntien vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa korostuu. Kaupunkialueilla liikenteen ja lämmityksen päästöt muodostavat suurimman osan päästöistä. Teiden, katujen ja puistojen infrarakentaminen, kunnossapito ja peruskorjaus ovat myös yksittäisiä päästölähteitä, joista syntyy päästöjä, joita ei nykyisellä toiminnalla pystytä täysin poistamaan. Päästöt ovat muun muassa työkoneiden, maa-ainesten siirtojen ja muiden epäpuhtauksien aiheuttamia. Muutamat kunnat ja kaupungit Suomessa ovat alkaneet huomioimaan ilmastotekijöitä osana taloussuunnittelua. Taloussuunnittelusta, jossa esitetään hankkeen kustannusten lisäksi toiminnallisia ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä tekijöitä, käytetään nimitystä ilmastobudjetti. infrarakentamisen ilmastobudjettia ei ole aiemmin tutkittu erillisenä osa-alueena tai siitä ei löytynyt tietoa tässä tutkimuksessa. Infra-alalla on kuitenkin järjestäydytty ja tehty arvokasta selvitystyötä kestävän infran määrittelyssä, joita käsitellään tämän tutkimuksen teoreettisessa osiossa.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan, miten suunnitellaan ja toteutetaan infrarakentamisen ilmastobudjetti, jossa kuvataan Järvenpään kaupungin infrarakentamisen hankkeiden taloudellisia ja ilmastollisia vaikutuksia ja pohditaan, miten infrarakentamisen ilmastobudjetti suunnitellaan ja toteutetaan. Lopputuloksena syntyy konstruktio eli malli, jonka avulla kuvataan mitä toiminnallisia tekijöitä infrarakentamisen ilmastobudjettiin liittyy ja miten näiden osa-alueiden muodostamien tehtäväalueiden toteutus vaikuttaa infrarakentamisen ilmastobudjetin suunnitteluun ja toteutukseen. Tämän lisäksi tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään toimenpiteitä, joiden avulla infrarakentamisen ilmastobudjetti voidaan ottaa käyttöön. Esitetyn mallin muodostavat resurssiviisaus, arvot, talous ja elinkaari. Mitattavat asiat, joita myös Järvenpään kaupungin päätöksenteossa arvostetaan, muodostuvat kaupungin resurssiviisauden tavoitteiden, ei päästöjä, ei jätettä ja ei ylikulutusta pohjalta. Näihin esitetään lisättäväksi kestävä hyvinvointi, joka saavutetaan muiden tavoitteiden avulla.
The responsibility of municipalities in combating climate change is emphasized. In urban areas, emissions from transport and heating account for the majority of emissions. Infrastructure construction, maintenance and renovation of roads, streets and parks are also individual sources of emissions that generate emissions that cannot be completely eliminated by current operations. Emissions are caused by, among other things, work machines, soil transfers and other pollutants. A few municipalities and cities in Finland have started to take climate factors into account as part of economic planning. Financial planning, which sets out, in addition to the cost of a project, operational factors related to combating climate change, is referred to as a climate budget. the climate budget for infrastructure construction has not previously been studied as a separate component or no data were found in this study. However, in the field of infrastructure, valuable research has been organized and carried out on the definition of sustainable infrastructure, which are discussed in the theoretical part of this study.
This qualitative study examines how the climate budget for infrastructure construction is planned and implemented, describes the economic and climatic impacts of the infrastructure construction projects in the city of Järvenpää, and considers how the climate budget for infrastructure construction is planned and implemented. The final result is a construction, ie a model, that describes what functional factors are related to the climate budget for infrastructure construction and how the implementation of the task areas formed by these areas affects the planning and implementation of the climate budget for infrastructure construction. In addition, the conclusions of the study set out measures to implement the climate budget for infrastructure construction. The presented model consists of climate resource wisdom, values, economy and life cycle. Measurable things, which are also valued in the decision-making of the city of Järvenpää, are formed on the basis of the city's resource-wise goals, no emissions, no waste and no over-consumption. To these must be added the sustainable well-being achieved through other goals.