Henkilöstön kokemus hyvästä työpaikasta : case Etelä-Savon Energia Oy -konserni

Abstract

Pro gradu -tutkielmani keskittyy siihen, mitkä ovat Etelä-Savon Energia Oy -konsernissa (ESE) ne tekijät, joiden työntekijät kokevat tekevän työpaikastaan hyvän ja miten tätä kokemusta voitaisiin entisestään parantaa. Tutkimukseni lähtökohta on siis yksilön kokemus. Haluan tutkia tätä, sillä vuosien 2016-2018 henkilöstötutkimusten keskiarvo on ollut 4,1 (skaala 1-5) eli työntekijät ovat kokeneet työpaikalla asioiden olevan hyvin. Lisäksi tutkin sitä, miten korona-aika ja siihen liittynyt etätyö ovat vaikuttaneet henkilöstön työtyytyväisyyteen ja näkyykö korona-aika henkilöstön työtyytyväisyyskyselyssä vuonna 2020 jollain tavoin.

Rakennan työntekijän kokemusta hyvästä työpaikasta avaamalla sitä, mitkä ovat aiemmissa tutkimuksissa olleet ne tekijät, joiden itse työtehtävässä ja työpaikassa on koettu tekevän hyvän työpaikan ja peilaan näitä teorioita tutkimustuloksiini. Tutkin myös Maslowin motivaatioteorian avulla sitä, miten kokemus hyvästä työpaikasta muodostuu.

Tutkimukseni on empiirinen, kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimus on tehty lähettämällä kaikille ESE -konsernin työntekijöille sähköinen kyselytutkimus ja heistä 46 % vastasi tutkimukseen. Kyselytutkimuksen alussa on strukturoitu osuus, jossa kysytään vastaajan taustatekijöitä. Näiden avulla pystyn tekemään vertailuja eri taustatekijöiden vaikutuksista vastauksiin. Itse tutkimusongelmiini liittyneet kysymykset olivat avoimia vastauskenttiä, jotka olen analysoinut sisällönanalyysimenetelmän avulla ja kategorisoinut. Näin olen voinut kvantifioida vastaukset vertailua varten.

Selvästi eniten hyvän työpaikan kokemusta ESE:ssä luovat työyhteisö ja työtehtävät. Myös henkilöstöpolitiikka, henkilöstön hyvinvointi, johtaminen sekä työnantaja- ja yrityskuva ovat eniten mainontoja saaneiden tekijöiden joukossa. Näiden vastausten reliabiliteettia vahvistaa niiden esiintyminen myös aiemmissa teorioissa. Tekijöitä, joiden avulla vastausten mukaan voitaisiin entisestään parantaa työtyytyväisyyden kokemusta, olivat viestinnän lisääminen, etätyömahdollisuuksien laajentaminen, työjärjestelyjen parantaminen, tarkennukset henkilöstöpolitiikkaan ja ESE -konsernin omistajuuden säilyttäminen nykyisellään.

Henkilön työtyytyväisyystutkimuksen keskiarvo vuonna 2020 oli 4,0, eli se on linjassa aiempien vuosien keskiarvojen kanssa. Vaikka omassa kyselytutkimuksessani oli toivottu lisää etätyömahdollisuuksia, lisääntynyt etätyö ei parantanut työtyytyväisyyttä. Mutta korona-aika tuli esille kyselyn avoimissa vastauksissa, joissa koettiin, että etätyö on haitannut tiedonkulkua sekä kaivattiin aiemmin koettua yhteisöllisyyttä esimerkiksi yhteisiä kahvitaukoja.

My Master’s Thesis aims to find out the factors, which employees of Etelä-Savon Energia Oy – group (ESE) experience to make their workplace as a good place to work and how this experience could be even improved. So, the starting point of my study is the individual experience. The reason why I want to study this is that during 2016-2018 the arithmetic mean of the employee work satisfaction survey has been 4,1 (scale 1-5) which means that the employees feel that things are well at their workplace. In addition, I study how the covid-19 pandemic and the remote work period resulting the pandemic have affected the employee work satisfaction and if this pandemic period can somehow be seen in the employee work satisfaction survey which was conducted in 2020.

I develop the employee’s experience of a good workplace by opening the factors which in previous studies have shown to create a good work as well as a good workplace and reflect this material to my survey results. I also examine the development of a good workplace based on the motivation theory by Maslow.

My study is empirical, qualitative study. The survey was conducted electorinically and was sent by e-mail to all the employees of the ESE -group resulting 46 % of the employees answered the questionary. The survey starts with a structured part, in order to collect data of the respondents’ background factors. This data enables me to compare the impact of different background factors to the answers. The parts of the survey which answer to my research problems were open fields which I have analyzed with content analyzing method and categorized. This enables me to quantify the answers, in order to be able to compare answers.

The answers of the survey show clearly that the most important factors which create the experience of ESE as a good place to work are the workplace community and the work tasks. Also, the human resource policy, taking care of the employees’ wellbeing, management as well as the employer and company images were among the most frequently mentioned factors. These are factors which also are mentioned in previous theories which increases the reliability of the answers. According to the respondents the factors which could even improve the work satisfaction were better communication, increasing possibilities for remote work, improving working procedures, some human resource policy clarifications, and keeping the ownership of the ESE -group as it is.

The arithmetic mean of the employee work satisfaction survey in 2020 was 4,0 which is in line with the previous surveys. Even though in my own survey respondents wished more possibilities to work remote, this remote work period did not improve work satisfaction. Still, the covid-19 period can be seen in the open field answers of the employee work satisfaction survey as some felt that this period has been a hindrance for the information transfer and people missed the sense of workplace community for example having coffee breaks together.