Ympäristöolosuhteiden ja energiamurroksen huomioiminen sähköverkkoliiketoiminnan valvonnassa
Virtanen, Lauri (2021)
Diplomityö
Virtanen, Lauri
2021
School of Energy Systems, Sähkötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101951592
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101951592
Tiivistelmä
Diplomityössä tarkastellaan jakeluverkkoliiketoiminnan valvontaa eri maissa ja arvioidaan käytössä olevien valvontaominaisuuksien hyödyntämismahdollisuuksia osana suomalaista jakeluverkkoliiketoiminnan valvontaa. Samalla on tarkoitus arvioida olemassa olevaa valvontamallia ja kehitysmahdollisuuksia seuraaville 6. ja 7. valvontajaksolle.
Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan Suomen nykyistä valvontamallia sekä erityisesti eurooppalaisia valvontamenetelmiä. Yleisesti Euroopassa käytettävät valvontamallit perustuvat liikevaihdon sääntelyyn hyödyntäen tukena laatu- ja tehokkuuskannustimia. Suomessa nykyinen valvontamenetelmä perustuu liikevaihdon sääntelyn ja investointi-, tehostamis-, innovaatio-, laatu- sekä toimitusvarmuuskannustimen muodostamaan kokonaisuuteen. Useassa maassa valvonta kannustaa innovaatioiden kehittämiseen, jonka kiihdyttämiseksi on kehitetty regulaatio sandbox-menetelmä. Muita varteenotettavia valvontaominaisuuksia on TOTEX-ratkaisu ja tuloskortti. TOTEX-mallin avulla verkkoyhtiöt kannustetaan valitsemaan kustannustehokkaimmat ratkaisut verkon kehittämiseksi. Verkonhaltijan tuloksia mittaava tuloskortin tavoitteena on seurata verkkoyhtiöiden tuotoksia ja kannustaa kokonaisvaltaiseen suoriutumisen parantamiseen.
Tulevien 6. ja 7. valvontajakson kehityksen kannalta oleellista on löytää ratkaisut, joilla voidaan mahdollistaa eri olosuhteissa toimivien verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu. Nykyisellään käytössä olevat yksikköhinnat ja erityisesti kaivuuolosuhdeluokittelu on tärkeä määritellä tarkemmin, koska ne muodostavat merkittävän osan valvontaa ja verkkoyhtiöiden verkonarvon määrityksestä. Yksikköhintaluettelon komponenttien kehityksen avulla voidaan varmistaa, että verkkoyhtiölle ei muodostu toimintaolosuhteista johtuvaa taloudellista eriarvoisuutta. This Master’s Thesis focuses on the development possibilities of the regulation of the distribution network business in Finland, considering the lessons learned in other countries and evaluates the possibilities of utilizing the studied regulation features as part of Finnish distribution regulation model. In addition, the study evaluates the existing regulation model and how it could be developed in the next 6th and 7th regulation periods.
The literature review studies Finnish regulation and in particular European regulation models. The most frequently used models in Europe are based on revenue cap regulation and supported by quality and efficiency incentives. In Finland, regulation entity is based on revenue cap regulation supported by investment, efficiency, innovation, quality, and security of supply incentives. In other countries, regulation encourages the development of innovations. To support innovations the regulators have developed a regulation sandbox method. Other interesting regulation features are the TOTEX approach and scorecard. TOTEX allows distribution network operators (DSOs) to choose the most cost-efficient solutions for distribution network development. The scorecard measures the DSO’s overall performance. The target is to monitor the outputs of network companies and encourage general improvement of results.
It is relevant for the future development of the 6th and 7th regulation periods to find solutions that allow equal treatment for DSOs in different operational environments. There should be a more precisely defined model for current unit prices and in particular excavation circumstances because unit prices comprise a significant part of the overall regulation and in determining the value of the DSO’s property. By developing the unit prices, it can be ensured that DSOs do not suffer unnecessary financial inequality due to the operating circumstances.
Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan Suomen nykyistä valvontamallia sekä erityisesti eurooppalaisia valvontamenetelmiä. Yleisesti Euroopassa käytettävät valvontamallit perustuvat liikevaihdon sääntelyyn hyödyntäen tukena laatu- ja tehokkuuskannustimia. Suomessa nykyinen valvontamenetelmä perustuu liikevaihdon sääntelyn ja investointi-, tehostamis-, innovaatio-, laatu- sekä toimitusvarmuuskannustimen muodostamaan kokonaisuuteen. Useassa maassa valvonta kannustaa innovaatioiden kehittämiseen, jonka kiihdyttämiseksi on kehitetty regulaatio sandbox-menetelmä. Muita varteenotettavia valvontaominaisuuksia on TOTEX-ratkaisu ja tuloskortti. TOTEX-mallin avulla verkkoyhtiöt kannustetaan valitsemaan kustannustehokkaimmat ratkaisut verkon kehittämiseksi. Verkonhaltijan tuloksia mittaava tuloskortin tavoitteena on seurata verkkoyhtiöiden tuotoksia ja kannustaa kokonaisvaltaiseen suoriutumisen parantamiseen.
Tulevien 6. ja 7. valvontajakson kehityksen kannalta oleellista on löytää ratkaisut, joilla voidaan mahdollistaa eri olosuhteissa toimivien verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu. Nykyisellään käytössä olevat yksikköhinnat ja erityisesti kaivuuolosuhdeluokittelu on tärkeä määritellä tarkemmin, koska ne muodostavat merkittävän osan valvontaa ja verkkoyhtiöiden verkonarvon määrityksestä. Yksikköhintaluettelon komponenttien kehityksen avulla voidaan varmistaa, että verkkoyhtiölle ei muodostu toimintaolosuhteista johtuvaa taloudellista eriarvoisuutta.
The literature review studies Finnish regulation and in particular European regulation models. The most frequently used models in Europe are based on revenue cap regulation and supported by quality and efficiency incentives. In Finland, regulation entity is based on revenue cap regulation supported by investment, efficiency, innovation, quality, and security of supply incentives. In other countries, regulation encourages the development of innovations. To support innovations the regulators have developed a regulation sandbox method. Other interesting regulation features are the TOTEX approach and scorecard. TOTEX allows distribution network operators (DSOs) to choose the most cost-efficient solutions for distribution network development. The scorecard measures the DSO’s overall performance. The target is to monitor the outputs of network companies and encourage general improvement of results.
It is relevant for the future development of the 6th and 7th regulation periods to find solutions that allow equal treatment for DSOs in different operational environments. There should be a more precisely defined model for current unit prices and in particular excavation circumstances because unit prices comprise a significant part of the overall regulation and in determining the value of the DSO’s property. By developing the unit prices, it can be ensured that DSOs do not suffer unnecessary financial inequality due to the operating circumstances.