Issues in the EPD verification process of a pre-verified EPD generator and the definition of verification points

Abstract

Life Cycle Assessment (LCA), defined in ISO 14040, can be used to assess environmental impacts of product systems. To better use the results of LCA, many ecolabels, such as the type III product declaration, have been created. Known as EPDs, these declarations provide quantified, transparent, and verified LCA information of products and services. This paper aims to identify issues coming up during EPD verification in the context of One Click LCA (OCL). In its first half, the paper gives an overview of the LCA methodology and introduces the main topics required to understand the Environmental Product Declaration (EPD). In the second half, the study focuses on finding any issues coming up in the verification of EPDs, and what could be done to solve them. One solution, the definition of verification points, is identified beforehand and will be implemented during the study. This definition is done to better demonstrate the links between the software, its generated documents, and demands of the verification.

EPDs are published by EPD-Program Operators (PO) and most often used for regulatory compliance and certifications. Significant issues still affecting EPDs include a lack of knowledge, uncertain comparability, and costs. OCL is an LCA software aiming to achieve an efficient EPD process through a tool pre-verification. A review of the verification logs of EPDs made with OCL has been conducted to get a view about any issues still remaining in tool. Results of this review show that verifiers comment frequently on the tool users reporting of system boundaries, inventory data and modelling. As a result of the study, verification points were defined for 110 demands, around half of which could be automatically solved by the software. Improvements were identified for 14 items, offering solutions to further 16 % of the verification points. As a conclusion, if the suggested improvements are implemented, and the verification points are successfully put into use, there is a possibility to achieve significant time and cost savings in the verification processes of the EPDs made with the tool.

Standardissa ISO 14040 määritellyn elinkaaren arviointimenetelmän (LCA) avulla voidaan arvioida tuotejärjestelmien ympäristövaikutuksia. LCA:n käyttöä varten on luotu ympäristömerkkejä, kuten tyypin III ympäristöseloste. Nämä paremmin EPD:nä tunnetut ympäristöselosteet tarjoavat määrällisiä, läpinäkyviä ja varmennettuja LCA-tietoja tuotteista ja palveluista. Tämän tutkielman tarkoituksena on tunnistaa One Click LCA:lla (OCL) tehtyjen EPD:iden verifiointien aikana esiin tulevia ongelmia. Ensimmäisellä puoliskollaan paperi esittää yleiskatsauksen LCA metodologiaan ja esittelee tärkeimmät aiheet, joita tarvitaan ymmärtämään EPD:n nykytilaa. Toisella puoliskolla tutkimuksessa keskitytään tunnistamaan ongelmia, joita EPD:iden verifioinneissa ilmenee, ja myöhemmin myös siihen miten niitä voitaisiin ratkaista. Yksi mahdollinen ratkaisu, verifiointipisteiden määrittely, on tunnistettu etukäteen ja toteutetaan tutkimuksen aikana. Tämä määrittely tehdään, jotta ohjelmiston, sen luomien asiakirjojen ja verifioinnin vaatimusten yhteydet kyettäisiin osoittamaan paremmin.

EPD:tä julkaisevat EPD-ohjelmien operaattorit, ja niitä käytetään pääasiassa säännösten noudattamiseen ja sertifiointeihin. EPD:hen edelleen vaikuttavia merkittäviä ongelmia ovat tiedon puute, epävarma vertailukelpoisuus ja kustannukset. OCL on LCA-ohjelmisto, jonka tavoitteena on saavuttaa tehokas EPD-prosessi esiverifioinnilla. OCL:llä tehtyjen EPD:iden verifiointilokikirjoja on tutkittu, jotta saataisiin käsitys työkalussa vielä olevista ongelmista. Tämän tarkastelun tuloksista voidaan nähdä, että verifioijat kommentoivat usein työkalun käyttäjien raportoimista järjestelmän rajoista, inventaariotiedoista ja mallinnuksesta. Tutkielman tuloksena verifiointipisteitä saatiin määriteltyä 110 eri vaatimukselle, joista noin puolet voitiin ratkaista automaattisesti ohjelmiston avulla. Parannusmahdollisuuksia tunnistettiin 14, jotka toteuttamalla verifiointipisteitä voidaan ratkaista vielä 16 % lisää. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jos ehdotetut parannukset toimeenpannaan, ja verifiointipisteet saadaan onnistuneesti käyttöön, niin työkalulla tehtyjen EPD:iden verifiointiprosesseissa on mahdollista saavuttaa merkittäviä ajan ja kustannusten säästöjä.