The characteristics of sustainability-oriented value co-creation in the Finnish commercial inland fishery
Helansuo, Esko (2021)
Pro gradu -tutkielma
Helansuo, Esko
2021
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120959906
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120959906
Tiivistelmä
Addressing the small percentage of commercially utilizable cyprinid populations together with rising awareness and demand for sustainable domestic fish products among Finnish consumers, this thesis examines the characteristics of sustainability-oriented stakeholder value co-creation process within a multi-stakeholder network utilizing a case study research design. The context of the thesis study is a non-profit fishery development project, located in the Eastern Finland. The study examines the characteristics, drivers, and barriers of the studied project stakeholders, affecting the outcomes of sustainable value co-creation process. The case project outcomes show how aspects of business sustainability are transformed into a concrete business case, illustrating how sustainable value is co-created and shared by multiple stakeholders with different capabilities and even conflicting objectives. The collection of qualitative data was organized by conducting semi-structured interviews of four studied project stakeholders and utilizing secondary sources of data, such as author´s notes. The findings of the study show that the key drivers of fishery stakeholders to participate in the sustainable value co-creation are development of automated processing of cyprinids, improving value chain efficiency and development of circular business models From a managerial perspective, the results of the study show that the voluntary value co-creation emerges through the non-profit project funding, common issues at stake, networking synergies and collaborative resource integration practices. Pro gradu -tutkielma käsittelee kestävän kehityksen ja arvonluonnin teorioita ja soveltaa niitä Suomen kaupallisen sisävesikalastuksen alalle. Tutkimuskysymyksenä on selvittää arvonmuodostuksen ja yhteisluonnin ominaispiirteitä näkökulman ollessa liiketaloudellinen.
Tutkimus on tapaustutkimus, jossa tutkimuskysymystä tarkastellaan paikallisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio -hankkeen viitekehyksessä Itä-Suomessa. Hankkeen tavoitteena oli särkikalojen taloudellisen hyödyntämisen kehittäminen kiertotalouden keinoin. Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin hanketoimijoiden haastattelujen sekä kirjallisuuden avulla.
Tuloksina esitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen arvon yhteisluonnin malli sisävesikalastuksessa. Arvonluontiin vaikuttavia tekijöitä ovat sidosryhmien ominaisuudet ja resurssit sekä kannustimet ja esteet arvon yhteisluontiin liittyen. Hankkeeseen osallistuneiden sidosryhmien kannalta tärkeimpiä kannustimia yhteiseen arvonluontiin osallistumiseen ovat särkikalojen koneellisen käsittelyn kehittäminen, toimitusketjun tehostaminen sekä kiertotalouteen pohjautuvan liiketoimintamallin kehittäminen sekä verkostoituminen muiden kalatalouden toimijoiden kanssa. Käytännön ohjeina todetaan, että kehityshankkeisiin suunnattu tutkimusrahoitus edesauttaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa osallistumista kestävän arvon yhteisluontiin.
Tutkimus on tapaustutkimus, jossa tutkimuskysymystä tarkastellaan paikallisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio -hankkeen viitekehyksessä Itä-Suomessa. Hankkeen tavoitteena oli särkikalojen taloudellisen hyödyntämisen kehittäminen kiertotalouden keinoin. Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin hanketoimijoiden haastattelujen sekä kirjallisuuden avulla.
Tuloksina esitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen arvon yhteisluonnin malli sisävesikalastuksessa. Arvonluontiin vaikuttavia tekijöitä ovat sidosryhmien ominaisuudet ja resurssit sekä kannustimet ja esteet arvon yhteisluontiin liittyen. Hankkeeseen osallistuneiden sidosryhmien kannalta tärkeimpiä kannustimia yhteiseen arvonluontiin osallistumiseen ovat särkikalojen koneellisen käsittelyn kehittäminen, toimitusketjun tehostaminen sekä kiertotalouteen pohjautuvan liiketoimintamallin kehittäminen sekä verkostoituminen muiden kalatalouden toimijoiden kanssa. Käytännön ohjeina todetaan, että kehityshankkeisiin suunnattu tutkimusrahoitus edesauttaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa osallistumista kestävän arvon yhteisluontiin.