Aineettomien pääomien vaikutus tietoprosesseihin etätyökontekstissa

Abstract

Etätyön tekeminen on laajentunut voimakkaasti organisaatioissa koronan myötä. Organisaatioille on oleellista tuottaa tietoa etätyön vaikutuksesta tiedon virtaamisesta, jotta organisaatioiden suorituskyky säilyy verkostomaisessa organisaatiossa korkeana. Tällä tutkielmalla pyrittiin tuottamaan kyseistä tietoa vastaamalla tutkimuskysymyksiin. Aineisto saatiin kyselytutkimuksella, tuloksiin analysointiin 117 vastausta.

Gradutyön päätutkimuskysymys on: Miten organisaation aineettomat pääomat vaikuttavat tietoprosesseihin etätyössä? Päätutkimus kysymyksessä tutkittiin inhimillisen, rakenne-, suhde- ja luottamuspääoman suhdetta tiedon luomiseen ja tiedon jakamiseen etätyökontekstissa. Löydös tuki aikaisempia tutkimuksia aineettomien pääomien ja tietoprosessien positiivisesta suhteesta, joka oli merkittävä, mutta yllättäen odotetumpaa heikompi.

Alatutkimuskysymys on: Miten etätyö vaikuttaa tiedon jakamisen ja tiedon luomisen kokemukseen etätyöntekijän näkökulmasta? Tuloksena saatiin hieman yllättävästi korkeat arviot työntekijän omasta kokemuksesta tiedon jakamiseen ja tiedon luomiseen etätyössä. Tämä tulos ei tukenut mahdollista huolta tiedon jakamisen ja luomisen vähenemisestä työskenneltäessä etänä.

Kummatkin tulokset olivat osittain yllättäviä ja vaativat jatkotutkimusta, jotta ymmärretään tulosten merkitystä ja etätyökontekstin vaikutusta tietojohtamisessa.

The work landscape has changed after the pandemic began in March 2020. The transition to remote work happened dramatically. It is important to produce information how virtual organizations can maintain a high-performance level after the transition. The data was collected by survey, 117 answers were analyzed.

The first research question is: What is relation of intellectual capital (human capital, structural capital, relational capital, trust capital) and knowledge processes (knowledge sharing, knowledge creation) in the context of remote work? As a result, there was a positive relationship between intellectual capital and knowledge processes as previous research suggests. However, the relation was weaker than expected.

The second research question is: What is remote workers’ perception about knowledge sharing and knowledge creation in the context of remote work? As a result, remote workers evaluated that their knowledge sharing and creation processes were relatively high.

The results were partially unexpected. Further research is needed in order to understand relevance of results and the impact of remote work on knowledge management.