The effect of dominant logic on company performance : evidence from Finnish forest sector companies
Niklander, Ilmari (2022)
Pro gradu -tutkielma
Niklander, Ilmari
2022
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201031056
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201031056
Tiivistelmä
This study is investigating the relationship between a company’s dominant logic, interpreted as a shared mental model for this study, and the company’s performance when the business environment is dynamic. More specifically, this study is investigating how the width of a company’s dominant logic is related to performance in a dynamic environment and what sort of relationship there is between innovation related characteristics within a company’s dominant logic and performance in a dynamic environment. This study is motivated by available research data from small- and medium-sized Finnish companies from the forest sector.
This study is using responses from CEOs and other executive management team members to a questionnaire in Spring 2020. Regression analysis is used to test the hypothesis that a higher number of characteristics within the dominant logic of a company is positively associated with the company’s performance in a dynamic environment and that, in a dynamic environment, companies with dominant logic characteristics related to innovation will be associated with better performance than companies with no such characteristics within their dominant logic.
The results do not show that the width of company’s dominant logic profile in a dynamic environment would lead to statistically significant differences in its performance. In addition, the results do not show statistically significant differences in performance in a dynamic environment between companies that have innovation characteristics in their dominant logic profiles and those that do not have. Therefore, the regression analysis does not support either hypothesis of this study. Further research is encouraged to study similar relationships between dominant logic and company performance in different industries or to study relationships between a company’s dominant logic and management’s attention, strategy decisions, or specific actions in the Finnish forest sector. Tässä tutkimuksessa tutkitaan yrityksen keskeisen logiikan, joka tässä tutkimuksessa on tulkittu jaetuksi ajattelumalliksi, ja yrityksen suorituskyvyn välistä suhdetta liiketoimintaympäristön ollessa dynaaminen. Tarkemmin tämä tutkimus tutkii, kuinka yrityksen keskeisen logiikan laajuus kytkeytyy yrityksen suorituskykyyn ja millainen suhde on yrityksen keskeisen logiikan innovaatioihin liittyvillä ominaisuuksilla ja yrityksen suorituskyvyllä dynaamisessa toimintaympäristössä. Tämän tutkimuksen motiivina on ollut tutkimusaineisto pienistä ja keskisuurista suomalaisista metsäalan yrityksistä.
Tutkimuksessa hyödynnetään toimitusjohtajien ja muiden johtoryhmän jäsenten vastauksia keväällä 2020 tehtyyn kyselyyn. Regressioanalyysillä testataan hypoteeseja. Ensimmäinen hypoteesi on, että suurempi määrä ominaisuuksia yrityksen keskeisen logiikan sisällä liittyy positiivisesti yrityksen suorituskykyyn dynaamisessa ympäristössä. Toinen hypoteesi on, että dynaamisessa ympäristössä yritykset, joilla on innovaatioon liittyviä keskeisen logiikan ominaisuuksia, yhdistetään parempaan suorituskykyyn kuin yritykset, joilla ei ole tällaisia ominaisuuksia keskeisessä logiikassaan.
Tulokset eivät osoita, että yrityksen keskeisen logiikan laajuus dynaamisessa ympäristössä johtaisi tilastollisesti merkittäviin eroihin yritysten suorituskyvyssä. Tulokset eivät myöskään osoita tilastollisesti merkittäviä eroja suorituskyvyssä dynaamisessa ympäristössä yritysten välillä, joiden keskeisessä logiikassa on innovaatioon liittyviä ominaisuuksia, ja niiden yritysten välillä, joilla ei ole. Siksi regressioanalyysi ei tue kumpaakaan tämän tutkimuksen hypoteesia. Jatkotutkimukset voisivat tutkia samanlaisia suhteita keskeisen logiikan ja yrityksen suorituskyvyn välillä eri toimialoilla tai tutkia yrityksen keskeisen logiikan ja johdon huomion, strategiapäätösten tai toimien välisiä suhteita suomalaisissa metsäalan yrityksissä.
This study is using responses from CEOs and other executive management team members to a questionnaire in Spring 2020. Regression analysis is used to test the hypothesis that a higher number of characteristics within the dominant logic of a company is positively associated with the company’s performance in a dynamic environment and that, in a dynamic environment, companies with dominant logic characteristics related to innovation will be associated with better performance than companies with no such characteristics within their dominant logic.
The results do not show that the width of company’s dominant logic profile in a dynamic environment would lead to statistically significant differences in its performance. In addition, the results do not show statistically significant differences in performance in a dynamic environment between companies that have innovation characteristics in their dominant logic profiles and those that do not have. Therefore, the regression analysis does not support either hypothesis of this study. Further research is encouraged to study similar relationships between dominant logic and company performance in different industries or to study relationships between a company’s dominant logic and management’s attention, strategy decisions, or specific actions in the Finnish forest sector.
Tutkimuksessa hyödynnetään toimitusjohtajien ja muiden johtoryhmän jäsenten vastauksia keväällä 2020 tehtyyn kyselyyn. Regressioanalyysillä testataan hypoteeseja. Ensimmäinen hypoteesi on, että suurempi määrä ominaisuuksia yrityksen keskeisen logiikan sisällä liittyy positiivisesti yrityksen suorituskykyyn dynaamisessa ympäristössä. Toinen hypoteesi on, että dynaamisessa ympäristössä yritykset, joilla on innovaatioon liittyviä keskeisen logiikan ominaisuuksia, yhdistetään parempaan suorituskykyyn kuin yritykset, joilla ei ole tällaisia ominaisuuksia keskeisessä logiikassaan.
Tulokset eivät osoita, että yrityksen keskeisen logiikan laajuus dynaamisessa ympäristössä johtaisi tilastollisesti merkittäviin eroihin yritysten suorituskyvyssä. Tulokset eivät myöskään osoita tilastollisesti merkittäviä eroja suorituskyvyssä dynaamisessa ympäristössä yritysten välillä, joiden keskeisessä logiikassa on innovaatioon liittyviä ominaisuuksia, ja niiden yritysten välillä, joilla ei ole. Siksi regressioanalyysi ei tue kumpaakaan tämän tutkimuksen hypoteesia. Jatkotutkimukset voisivat tutkia samanlaisia suhteita keskeisen logiikan ja yrityksen suorituskyvyn välillä eri toimialoilla tai tutkia yrityksen keskeisen logiikan ja johdon huomion, strategiapäätösten tai toimien välisiä suhteita suomalaisissa metsäalan yrityksissä.