The effects of Covid-19 pandemic on alcohol consumption among young adults in Finland
Suutari, Juho (2022)
Kandidaatintutkielma
2022
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201199368
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201199368
Tiivistelmä
This study examines alcohol consumption among young people in Finland during the Covid-19 pandemic. The study aims to find out how drinking habits have changed in the focus group. A survey was conducted among university students for this study regarding drinking habits during and before the pandemic. The survey also mapped the participant stress.
The changes in drinking habits are examined using sign tests that compare the distributions of alcohol consumption during the pandemic to the time before the pandemic. The results of these tests are that both the frequency of drinking events and the number of alcohol portions consumed on a typical drinking event has decreased during the Covid-19 pandemic.
Linear regression is then used to examine the demographic traits and stress factors that could have influenced the change in alcohol consumption. The results of these regression analyses suggest that chosen demographic traits, financial stress, mental distress, or loneliness did not significantly affect the changes in alcohol consumption among young people in Finland during the Covid-19 pandemic. Tämä tutkimus käsittelee suomalaisten nuorten aikuisten alkoholinkulutusta Covid-19 pandemian aikana. Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten tutkimuksen kohderyhmän juomatavat ovat muuttuneet. Tutkimusta varten toteutettiin kysely, jossa suomalaiset yliopisto-opiskelijat kertoivat juomatavoistaan pandemian aikana ja ennen pandemiaa. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajan kokemaa stressiä.
Alkoholin kulutuksen muutoksia tutkitaan käyttämällä merkkitestejä, joilla voidaan vertailla alkoholin kulutuksen jakaumia pandemian aikana ja ennen pandemiaa. Näiden testien perusteella sekä juomakertojen määrä että yhdellä juomakerralla juotujen alkoholiannosten määrä on vähentynyt Covid-19 pandemian aikana.
Tätä muutosta selitetään lineaarisella regressiolla, jossa ensin tutkitaan demografisten piirteiden vaikutusta alkoholin kulutuksen muutokseen ja sen jälkeen eri stressitekijöiden vaikutusta tähän muutokseen. Näiden testien tulokset osoittavat, että valituilla demografisilla tekijöillä ei voitu selittää muutosta alkoholin kulutuksessa. Myöskään eri stressitekijät kuten taloudellinen stressi, henkinen ahdistus tai yksinäisyys eivät tilastollisesti merkittävästi selittäneet muutosta kohderyhmän alkoholin kulutuksessa Covid-19 pandemian aikana.
The changes in drinking habits are examined using sign tests that compare the distributions of alcohol consumption during the pandemic to the time before the pandemic. The results of these tests are that both the frequency of drinking events and the number of alcohol portions consumed on a typical drinking event has decreased during the Covid-19 pandemic.
Linear regression is then used to examine the demographic traits and stress factors that could have influenced the change in alcohol consumption. The results of these regression analyses suggest that chosen demographic traits, financial stress, mental distress, or loneliness did not significantly affect the changes in alcohol consumption among young people in Finland during the Covid-19 pandemic.
Alkoholin kulutuksen muutoksia tutkitaan käyttämällä merkkitestejä, joilla voidaan vertailla alkoholin kulutuksen jakaumia pandemian aikana ja ennen pandemiaa. Näiden testien perusteella sekä juomakertojen määrä että yhdellä juomakerralla juotujen alkoholiannosten määrä on vähentynyt Covid-19 pandemian aikana.
Tätä muutosta selitetään lineaarisella regressiolla, jossa ensin tutkitaan demografisten piirteiden vaikutusta alkoholin kulutuksen muutokseen ja sen jälkeen eri stressitekijöiden vaikutusta tähän muutokseen. Näiden testien tulokset osoittavat, että valituilla demografisilla tekijöillä ei voitu selittää muutosta alkoholin kulutuksessa. Myöskään eri stressitekijät kuten taloudellinen stressi, henkinen ahdistus tai yksinäisyys eivät tilastollisesti merkittävästi selittäneet muutosta kohderyhmän alkoholin kulutuksessa Covid-19 pandemian aikana.