Yritysten kahdenvälinen kumppanuus rakennusalalla

Abstract

Tällä vuosituhannella rakennusalalla ovat yleistyneet osapuolten syvempään yhteistyöhön tähtäävät urakkamallit. Rakennuttajan ja päätoteuttajan välisistä sopimuksista yhä useampi perustuu johonkin muuhun kaupalliseen malliin kuin kiinteään kokonaishintaurakkaan. Vaativissa ja kertaluonteisissa hankkeissa jalansijaa ovat vallanneet allianssimalli, projektinjohtorakentaminen ja elinkaarihankkeet. Suoraviivaisemmissa hankkeissa päätoteuttaja on saanut vastuulleen toteutuksen lisäksi suunnittelun. Vastaava trendi ei ole jatkunut toimitusketjussa pidemmälle. Päätoteuttajan ja aliurakoitsijoiden välinen kaupankäynti perustuu pääsääntöisesti hintakilpailuun ja joko kiinteään urakkahinnoitteluun tai yksikköhintaurakkaan.

Tässä tutkimuksessa tutkitaan yritysten kahdenvälistä kumppanuutta rakennusalalla. Tutkimus keskittyy päätoteuttajan ja talotekniikkaurakoitsijan väliseen yhteistyöhön asuntorakentamisessa. Case-tutkimusta hyödyntäen selvitetään kohdeorganisaation valmiudet ja suhtautuminen kumppanimaiseen toimintamalliin, kumppanuuden hyödyt ja riskit sekä esteet ja mahdollistajat. Saatujen tulosten avulla pohditaan, millainen kaupallinen malli loisi parhaat edellytykset kumppanimaiselle toimintatavalle.

Tutkimustulokset osoittavat, että kumppanimaiselle toimintatavalle on tarve ja kysyntä asuntorakentamisessa. Kumppanimainen toimintatapa nähtiin yhdeksi avaintekijäksi tuottavuuden ja laadun parantamiseksi. Kumppanuus vaatii päämäärätietoista johtamista ja uutta osaamista. Vastaavasti suurimmaksi esteeksi kumppanuuksien rakentamiselle tunnistettiin osaamattomuus, panostuksen puute sekä vakiintuneet toimintamallit.

In this millennium, contract models aimed at deeper cooperation between the parties have become more common in the construction industry. More and more of the contracts between the developer and the main contractor are based on a commercial model other than a fixed total price contract. In the demanding and non-recurring projects, the alliance model, project management construction and life cycle projects have gained a foothold. In more straight-forward projects, the main contractor has been given responsibility for design in addition to implementation. The corresponding trend has not continued further in the supply chain. Trading between the main contractor and subcontractors is mainly based on price competition and either fixed total pricing or unit pricing.

This study examines the bilateral partnership of companies in the construction sector. The research focuses on the cooperation between the main contractor and the building services contractor in housing construction. Utilizing case research, the capabilities, and attitudes of the target organization towards the partnership operating model, the benefits, and risks of the partnership, as well as the obstacles and enablers are investigated. The results obtained will be used to consider which commercial model would create the best conditions for a partner-like approach.

The research results show that there is a need and demand for a partnership approach in the housing construction. The partnership approach was seen as one of the key factors in improving productivity and quality. Partnership requires purposeful leadership and new skills. Correspondingly, the biggest obstacles in building partnerships were identified as incompetence, lack of investment and well-established operating models.