Arvo-osakkeiden suoriutuminen suhteessa kasvuosakkeisiin Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2015–2020

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää, onko Helsingin osakemarkkinoilla ollut hyödynnettävissä arvoanomaliaa tarkasteluperiodilla vuosina 2015–2020. Arvoanomalian olemassaolon lisäksi tutkitaan arvo-osakkeiden suoriutumista suhteessa kasvuosakkeisiin. Vastaavia tutkimuksia on tehty aiemminkin Helsingin osakemarkkinoilla, mutta tämän tutkimuksen tavoitteena on saada ajankohtaisempaa tietoa arvo-osakkeiden ja kasvuosakkeiden suoriutumisesta Suomen osakemarkkinoilla.

Tutkimuksen aineistona hyödynnetään OMX-Helsingissä noteerattuja osakkeita, joista on muodostettu tutkimuksessa käytettävät portfoliot hyödyntäen P/B- ja P/E-tunnuslukuja. Portfolioiden menestymistä mitataan kolmella riskikorjatulla suoriutumismittarilla Sharpen indeksillä, Treynorin indeksillä sekä Jensenin alfalla.

Suoriutumismittarit eivät antaneet yksiselitteistä vastausta yksittäisen portfolion paremmasta suoriutumisesta. Kokoanisriskillä mitattuna markkinat suoriutuivat muodostettuja portfolioita paremmin. Puolestaan systemaattisella riskillä sekä Jensenin alfalla mitattuna suurin osa portfolioista suoriutui markkinoita paremmin. Näistä parhaiten suoriutuivat P/B-tunnusluvun kasvuportfolio sekä P/E-tunnusluvun arvoportfolio.

The aim of the thesis is to determine whether the Finnish stock markets had an exploitable value anomaly during the period 2015–2020. In addition to the existence of the value anomaly, the performance of value shares relative to the growth shares is examined. Similar studies have been conducted before on the Finnish stock market, but the aim of this study is to obtain more timely information on the performance of value shares and growth shares in the Finnish stock market.

The data for the study utilizes shares listed in OMX-Helsinki. From the data portfolios have been formed utilizing P/B- and P/E-ratios. The success of portfolios is measured using three risk-adjusted performance metrics which are Sharpe’s index, Treynor’s index, and Jensen’s alpha.

Performance metrics did not provide an unequivocal response on better performance in an individual portfolio. Measured by overall risk, the market performed better than the portfolios. In turn, measured by systematic risk, as well as Jensen’s alpha, most portfolios performed better than the market. Among there, the P/B-ratio growth portfolio and the P/E- ratio value portfolio were best performed.