Development of Finnish design brands’ sustainability and sustainability reporting : content study

Abstract

This master’s thesis studied the development of the Finnish design industry’s sustainability and sustainability reporting. The theoretical framework of the research consists of the commonly accepted sustainability theories, the most significant of them being Triple Bottom Line, and the context of CSR to help understand the sustainability reporting more comprehensively.

The method used in this research was qualitative thematic analysis research method. The empirical data was compiled from the public sustainability reports of Marimekko and Fiskars Group. The research found that the content and trends in the reports hardly changed between the years. Both companies were engaged with several strategic actions towards more sustainable business. The most remarkable actions happened with social and environmental sectors, such as sourcing more sustainable materials, participating in charity, giving up with harmful materials, and engaging with circular economy. Economical sustainability actions were short compared to the other two sectors. However, by strengthening its own economy, the business will also affect to the health of its support networks and community.

Tässä tutkimuksessa tutkittiin kestävän liiketoiminnan ja yritysvastuuraportoinnin kehitystä suomalaisissa designyrityksissä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koottiin yleisesti hyväksytyistä kestävän kehityksen teorioista, joista merkittävimpänä Triple Bottom Line -malli, sekä yritysvastuun teoriasta, joka auttaa ymmärtämään yritysvastuun raportointia paremmin.

Tässä tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivisen tutkimuksen temaattista analyysimenetelmää. Empiirinen data tähän tutkimukseen on kerätty Marimekon ja Fiskars Groupin julkisista yritysvastuuraporteista (sustainability report). Tutkimuksessa havaittiin, että raporttien sisältö ja trendit muuttuivat hyvin vähän tutkittavien vuosien aikana. Molemmat yhtiöt tekivät useampia strategisia toimenpiteitä kohti kestävämpää liiketoimintaa. Merkittävimmät toimet tapahtuivat sosiaali- ja ympäristösektorilla jättäen taloudellisen sektorin vähemmälle huomiolle. Toimet sosiaali- ja ympäristösektorilla liittyivät isolta osin kestävämpien materiaalien hankintaan, hyväntekeväisyyteen, haitallisista materiaaleista luopumiseen ja kiertotalouteen osallistumiseen. Vaikka raporteissa taloudellinen sektori ei korostunut niin voimakkaasti, voidaan silti nähdä, että yrityksen taloudellista asemaa vahvistamalla yritys vaikuttaa kuitenkin myös tukiverkostojensa ja yhteisönsä hyvinvointiin.