Kokemustiedon jakamisen johtaminen yrityksen kilpailukykyä edistävästi infra-alan yrityksessä
Akselin, Pirjo (2022)
Pro gradu -tutkielma
Akselin, Pirjo
2022
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050231927
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050231927
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hiljaisen tiedon jakamista organisaatiossa pitkään työskennelleiden asiantuntijoiden ja työvuosiltaan nuorempien asiantuntijoiden kesken. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hiljaisen tiedon jakamista ja tähän perustuvaa organisaation uudistumista voidaan johtaa yrityksen kilpailukykyä edistävästi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui yrityksen tietoon perustuvaan näkökulmaan, joka on syntynyt strategista johtamista koskevassa kirjallisuudessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena ja sen kohdeorganisaationa toimi juuriltaan suomalainen, 1950-luvulla perustettu infra-alalla toimiva yritys, joka on nykyään osa kansainvälistä konsernia. Tutkimuksen primääriaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa asiantuntijaa puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, minkä lisäksi tutkijalla oli käytössään yrityksen sisäisen materiaalin lisäksi omat muistiinpanot tekemistään havainnoista, haastatteluista ja keskusteluista. Triangulaation koettiin parantavan tutkimuksen laatua.
Tutkimuksen avulla tuotettiin uutta tietoa hiljaisen tiedon jakamisen johtamisesta rakennusalan kontekstissa. Organisaation tietopääomaan upotettua hiljaista kokemustietoa on lähes mahdotonta jäljitellä ja siksi se voi olla kestävän kilpailuedun perusta. Johdolla on tärkeä tehtävä hiljaisen tiedon jakamisen johtamisessa. Keskeistä on luoda konteksti, jossa hiljaista tietoa voidaan ilmaista ja rakentaa, sillä kodifioidun tiedon ja hiljaisen kokemustiedon välinen jatkuva dialogi on ratkaisevassa asemassa tiedon jakamisessa ja uuden tiedon luomisessa. Johdon tulee toimia myös itse esimerkkinä, varmistaa tiedon jakamisen resursointi ja poistaa aktiivisesti tiedon jakamisen esteitä. Tutkimuksen tulokset tukivat pääosin aiempaa tutkimusta. This study examines the sharing of tacit knowledge between experts who have worked in the organization for a long period of time and new hires. The aim of the study was to find out how the sharing of tacit knowledge for organizational renewal can be managed to promote the company's competitiveness. The theoretical framework of the study was based on the knowledge-based perspective of the company, which has emerged from the literature on strategic management.
The research was carried out as qualitative action research and the target organization was a Finnish company operating in the infrastructure sector, founded in the 1950s and is now part of an international group. The primary material of the study was collected by interviewing eight experts with a semi-structured thematic interview, in addition to which the researcher had access to her own notes on her observations, interviews and discussions. Triangulation was deemed to improve the quality of the study.
The study provided new insights into the management of tacit knowledge sharing in the context of the construction industry. Tacit empirical knowledge embedded in an organization’s knowledge capital is almost impossible to emulate and can therefore be the foundation of a sustainable competitive advantage. Management has an important role to play in leading tacit knowledge sharing. The key is to create a context in which tacit knowledge can be expressed and constructed, as the ongoing dialogue between codified knowledge and tacit experiential knowledge is crucial in sharing knowledge and creating new knowledge. Management should also set an example, ensure that information sharing is resourced and actively remove barriers to information sharing. The results of the study largely supported previous research.
Tutkimus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena ja sen kohdeorganisaationa toimi juuriltaan suomalainen, 1950-luvulla perustettu infra-alalla toimiva yritys, joka on nykyään osa kansainvälistä konsernia. Tutkimuksen primääriaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa asiantuntijaa puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, minkä lisäksi tutkijalla oli käytössään yrityksen sisäisen materiaalin lisäksi omat muistiinpanot tekemistään havainnoista, haastatteluista ja keskusteluista. Triangulaation koettiin parantavan tutkimuksen laatua.
Tutkimuksen avulla tuotettiin uutta tietoa hiljaisen tiedon jakamisen johtamisesta rakennusalan kontekstissa. Organisaation tietopääomaan upotettua hiljaista kokemustietoa on lähes mahdotonta jäljitellä ja siksi se voi olla kestävän kilpailuedun perusta. Johdolla on tärkeä tehtävä hiljaisen tiedon jakamisen johtamisessa. Keskeistä on luoda konteksti, jossa hiljaista tietoa voidaan ilmaista ja rakentaa, sillä kodifioidun tiedon ja hiljaisen kokemustiedon välinen jatkuva dialogi on ratkaisevassa asemassa tiedon jakamisessa ja uuden tiedon luomisessa. Johdon tulee toimia myös itse esimerkkinä, varmistaa tiedon jakamisen resursointi ja poistaa aktiivisesti tiedon jakamisen esteitä. Tutkimuksen tulokset tukivat pääosin aiempaa tutkimusta.
The research was carried out as qualitative action research and the target organization was a Finnish company operating in the infrastructure sector, founded in the 1950s and is now part of an international group. The primary material of the study was collected by interviewing eight experts with a semi-structured thematic interview, in addition to which the researcher had access to her own notes on her observations, interviews and discussions. Triangulation was deemed to improve the quality of the study.
The study provided new insights into the management of tacit knowledge sharing in the context of the construction industry. Tacit empirical knowledge embedded in an organization’s knowledge capital is almost impossible to emulate and can therefore be the foundation of a sustainable competitive advantage. Management has an important role to play in leading tacit knowledge sharing. The key is to create a context in which tacit knowledge can be expressed and constructed, as the ongoing dialogue between codified knowledge and tacit experiential knowledge is crucial in sharing knowledge and creating new knowledge. Management should also set an example, ensure that information sharing is resourced and actively remove barriers to information sharing. The results of the study largely supported previous research.