Kaatopaikkavesien ravinteiden talteenotto ja kierrätys

Abstract

Tämän työn tarkoituksena on selvittää kaatopaikkavesien hallinnan tilannetta Suomessa ja jätevedenkäsittelytekniikoiden soveltuvuus kaatopaikkavesiin sekä ravinteiden talteenottomahdollisuudet. Työ oli kirjallisuuskatsaus ja Suomen tilannetta kartoitettiin ympäristölupien ja yrityksien vuosikertomuksien pohjalta.

Erilliskäsittely kaatopaikkavesiin on vähäistä Suomessa ja ravinteiden talteenotto vielä harvinaisempaa. Yleisimmät Suomessa käytössä olevat erilliskäsittelytekniikat ovat RO-suodatus ja suotoveden kierrätys. Useimmiten kaatopaikkavesiä pumpataan lähimmälle jätevedenpuhdistamolle yhteiskäsittelyyn talousjäteveden kanssa.

Pitkäaikaisimmat epäpuhtaudet kaatopaikkavesissä ovat COD ja ammoniumtyppi ja haitallisimmat ovat ksenobioottiset yhdisteet sekä raskasmetallit. Kaatopaikkavesien käsittelytekniikoiden soveltuvuuden arvioinnin kannalta kaatopaikan ikä on tärkeä mittari, kertoen kaatopaikan hajoamisvaiheesta ja näin ollen suotoveden koostumuksesta ja haitta-aine pitoisuuksista. Useat uudemmat tekniikat keskittyvät vanhojen kaatopaikkojen suotovesien käsittelyyn, koska tyypillinen biologinen käsittely soveltuu huonosti vanhojen kaatopaikkojen suotovesien käsittelyyn.

Ravinteiden talteenottoa tapahtuu biologisen käsittelyn lietteen hyödyntämisenä jatkokäsittelyn jälkeen. Ravinteiden talteenotto tarvitsee usein oman prosessin eikä tapahdu puhdistusprosessin sivutuotteena. Tämän vuoksi ravinteiden talteenottotekniikat ovat toissijainen prioriteetti puhdistusmenetelmien valinnassa, eikä näin ollen käytännön toteutuksia ole paljoakaan.