Development of innovation practices in a university
Komulainen, Lari (2022)
Diplomityö
Komulainen, Lari
2022
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052739088
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052739088
Tiivistelmä
Innovations improves quality of life and they have already important role in societies. Hence, it is important to investigate how could creation of innovations be improved which is the research objective of this study. This study focused more on the beginning of the innovation process, idea generation and idea selection, due to author’s interest towards them. This study’s expected results were: to find information about how creation of innovations could be improved in theory and in practice, at case organization.
The research approach for this study was qualitative and interviews were used as a research method. This study was done in four main parts: literature review, interviews, analysis of interview results and conclusions. The results and conclusions of this study were that it seems creation of innovations can be improved with different acts. Suggestions how innovation practices of case organization could be improved in practice were following. To increase connections between individuals within network because that can cause more high-quality ideas. To have spare time to think creatively which could help idea generation. To share knowledge regularly inside scientific community which can encourage unintended discovery. To increase the use of creativity in its’ activities because that could help idea generation as well. To use more selection criteria in idea selection to improve that function. There were also similarities found between literature and case organization’s innovation practices, using metaphors in idea generation and to gather real market data in idea selection. Presented suggestions and similarities work in theory as well, hence them are possibly useful in practice for other organizations. Innovaatiot parantavat elämän laatua ja niillä on jo tärkeä rooli yhteiskunnissa. Siten, on tärkeää tutkia voisiko innovaatioiden luomista parantaa, joka on tämän tutkimuksen tavoite. Tämä tutkimus keskittyi enemmän innovaatioprosessin alkuvaiheisiin, ideoiden luomiseen ja ideoiden priorisointiin ja valintaan, koska nämä aiheet kiinnostivat tutkimuksen tekijää. Tälle tutkimukselle odotettiin seuraavia tuloksia: löytää tietoa voidaanko innovaatioiden luomista parantaa teoriassa ja käytännössä tutkimuksen case-organisaatiossa.
Työn tutkimustapa oli kvalitatiivinen ja tutkimusmetodina käytettiin haastatteluja. Tutkimus tehtiin neljässä pääosassa: kirjallisuuskatsaus, haastattelut, haastattelutulosten analysointi ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset olivat, että vaikuttaa siltä, että innovaatioiden luomista voidaan parantaa erilaisilla toimilla. Ehdotuksia kuinka case-organisaation innovaatiokäytäntöjä voisi parantaa käytännössä olivat seuraavanlaisia. Lisätä yhteyksien määrää yksilöiden välillä verkoston sisällä, koska se voi tuottaa enemmän korkealaatuisia ideoita. Antaa vapaa-aikaa luovaan ajatteluun, joka voi auttaa ideointia. Jakaa tietoa säännöllisesti tieteellisessä yhteisössä, joka voi kannustaa tahattomiin löytöihin. Lisätä luovuuden käyttöä toiminnoissa, koska se voi auttaa myös ideointia. Käyttää enemmän valintakriteerejä ideoiden priorisoinnissa ja valinnassa parantaakseen sitä. Löytyi myös samanlaisuuksia teorian ja case-organisaation innovaatiokäytäntöjen välillä, vertauskuvien käyttö ideoinnissa ja todellisen markkinatiedon kerääminen ideoiden priorisoinnissa ja valinnassa. Esitetyt ehdotukset ja samanlaisuudet toimivat myös teoriassa ja ovat siten mahdollisesti hyödyllisiä käytännössä muille organisaatioille.
The research approach for this study was qualitative and interviews were used as a research method. This study was done in four main parts: literature review, interviews, analysis of interview results and conclusions. The results and conclusions of this study were that it seems creation of innovations can be improved with different acts. Suggestions how innovation practices of case organization could be improved in practice were following. To increase connections between individuals within network because that can cause more high-quality ideas. To have spare time to think creatively which could help idea generation. To share knowledge regularly inside scientific community which can encourage unintended discovery. To increase the use of creativity in its’ activities because that could help idea generation as well. To use more selection criteria in idea selection to improve that function. There were also similarities found between literature and case organization’s innovation practices, using metaphors in idea generation and to gather real market data in idea selection. Presented suggestions and similarities work in theory as well, hence them are possibly useful in practice for other organizations.
Työn tutkimustapa oli kvalitatiivinen ja tutkimusmetodina käytettiin haastatteluja. Tutkimus tehtiin neljässä pääosassa: kirjallisuuskatsaus, haastattelut, haastattelutulosten analysointi ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset olivat, että vaikuttaa siltä, että innovaatioiden luomista voidaan parantaa erilaisilla toimilla. Ehdotuksia kuinka case-organisaation innovaatiokäytäntöjä voisi parantaa käytännössä olivat seuraavanlaisia. Lisätä yhteyksien määrää yksilöiden välillä verkoston sisällä, koska se voi tuottaa enemmän korkealaatuisia ideoita. Antaa vapaa-aikaa luovaan ajatteluun, joka voi auttaa ideointia. Jakaa tietoa säännöllisesti tieteellisessä yhteisössä, joka voi kannustaa tahattomiin löytöihin. Lisätä luovuuden käyttöä toiminnoissa, koska se voi auttaa myös ideointia. Käyttää enemmän valintakriteerejä ideoiden priorisoinnissa ja valinnassa parantaakseen sitä. Löytyi myös samanlaisuuksia teorian ja case-organisaation innovaatiokäytäntöjen välillä, vertauskuvien käyttö ideoinnissa ja todellisen markkinatiedon kerääminen ideoiden priorisoinnissa ja valinnassa. Esitetyt ehdotukset ja samanlaisuudet toimivat myös teoriassa ja ovat siten mahdollisesti hyödyllisiä käytännössä muille organisaatioille.