Sustainable procurement of medical devices in health care district
Mutikainen, Tiia (2022)
Pro gradu -tutkielma
Mutikainen, Tiia
2022
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053139925
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053139925
Tiivistelmä
This thesis studied how South Karelia Social and Health care district implemented sustainability into their procurement process of medical devices and how to develop the process to support sustainable procurement. The thesis focuses on the view of the purchaser on how to develop procurement to support more sustainable medical devices without forgetting the limits of public procurement legislation. The supporting research questions study the future possibilities of how the case organization could take sustainability into account in their procurement process.
The qualitative research method in data triangulation was used in this study to answer the research objectives. The study was done for a case organization, and there was utilized a survey for other public procurement officials to support the findings in this research and gather new data. Empirical data was collected by a survey questionnaire.
Based on the study sustainability factors should be merged into the case organization’s strategy, and after that, there could be developed a criteria base for the procurement documents that support sustainable devices. EU Green Public Procurement criteria is an effective base to use in the procurement documents. In addition to this, some other criteria and requirements would serve well in supporting sustainable procurement. These criteria are related to energy efficiency, water efficiency, social aspects of suppliers and raw material suppliers, staff training, end-of-life management, life cycle costing, transport of the devices, and supporting the circular economy. The empirical findings of this study suggest that not many organizations take sustainability into account in their medical device procurement process. Some organizations use EU GPP criteria but most of them do not. Tässä työssä tutkittiin kuinka kestävä kehitys on huomioitu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin lääkinnällisten laitteiden hankintaprosessissa ja kuinka sitä voidaan kehittää tukemaan kestävää kehitystä. Työssä keskitytään ostajan näkökulmasta tarkastelemaan kuinka kehittää hankintaprosessia tukemaan kestäviä lääkinnällisiä laitteita unohtamatta julkisen hankintalain rajoitteita. Tutkimuskysymykset käsittelevät kuinka kyseessä oleva organisaatio voisi ottaa huomioon kestävän kehityksen hankintaprosessissa.
Tässä tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivisesta tutkimusmetodista data triangulaatiota, jotta pystyttiin vastaamaan tutkimustavoitteisiin. Tutkimus tehtiin toimeksiantajaorganisaatiolle ja toisille julkisia hankintoja kyseisellä alalla tekeville lähetetyn kyselytutkimuksen vastauksilla pyrittiin tukemaan tutkimuksen tuloksia ja keräämään uutta aineistoa.
Tutkimuksen perusteella kestävyystekijät olisi yhdistettävä tapausorganisaation strategiaan ja sen jälkeen voitaisiin kehittää kriteeripohja kestäviä laitteita tukeville hankinta-asiakirjoille. EU: n vihreiden julkisten hankintojen kriteerit ovat tehokas perusta käytettäväksi hankinta-asiakirjoissa. Tämän lisäksi on muita kriteerejä ja vaatimuksia, jotka tukisivat hyvin kestäviä hankintoja. Nämä kriteerit liittyvät energiatehokkuuteen, vedenkulutuksen tehokkuuteen, toimittajien ja raaka-ainetoimittajien sosiaalisiin näkökohtiin, henkilöstön koulutukseen, käyttöiän loppumisen jälkeiseen toimintaan, elinkaarikustannuksiin, laitteiden kuljetukseen ja kiertotalouden tukemiseen. Tämän tutkimuksen empiiriset havainnot viittaavat siihen, että monet organisaatiot eivät ota kestävyyttä huomioon lääkinnällisten laitteiden hankintaprosessissaan. Jotkut organisaatiot käyttävät EU: n julkisia hankintoja koskevia kriteerejä, mutta useimmat eivät.
The qualitative research method in data triangulation was used in this study to answer the research objectives. The study was done for a case organization, and there was utilized a survey for other public procurement officials to support the findings in this research and gather new data. Empirical data was collected by a survey questionnaire.
Based on the study sustainability factors should be merged into the case organization’s strategy, and after that, there could be developed a criteria base for the procurement documents that support sustainable devices. EU Green Public Procurement criteria is an effective base to use in the procurement documents. In addition to this, some other criteria and requirements would serve well in supporting sustainable procurement. These criteria are related to energy efficiency, water efficiency, social aspects of suppliers and raw material suppliers, staff training, end-of-life management, life cycle costing, transport of the devices, and supporting the circular economy. The empirical findings of this study suggest that not many organizations take sustainability into account in their medical device procurement process. Some organizations use EU GPP criteria but most of them do not.
Tässä tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivisesta tutkimusmetodista data triangulaatiota, jotta pystyttiin vastaamaan tutkimustavoitteisiin. Tutkimus tehtiin toimeksiantajaorganisaatiolle ja toisille julkisia hankintoja kyseisellä alalla tekeville lähetetyn kyselytutkimuksen vastauksilla pyrittiin tukemaan tutkimuksen tuloksia ja keräämään uutta aineistoa.
Tutkimuksen perusteella kestävyystekijät olisi yhdistettävä tapausorganisaation strategiaan ja sen jälkeen voitaisiin kehittää kriteeripohja kestäviä laitteita tukeville hankinta-asiakirjoille. EU: n vihreiden julkisten hankintojen kriteerit ovat tehokas perusta käytettäväksi hankinta-asiakirjoissa. Tämän lisäksi on muita kriteerejä ja vaatimuksia, jotka tukisivat hyvin kestäviä hankintoja. Nämä kriteerit liittyvät energiatehokkuuteen, vedenkulutuksen tehokkuuteen, toimittajien ja raaka-ainetoimittajien sosiaalisiin näkökohtiin, henkilöstön koulutukseen, käyttöiän loppumisen jälkeiseen toimintaan, elinkaarikustannuksiin, laitteiden kuljetukseen ja kiertotalouden tukemiseen. Tämän tutkimuksen empiiriset havainnot viittaavat siihen, että monet organisaatiot eivät ota kestävyyttä huomioon lääkinnällisten laitteiden hankintaprosessissaan. Jotkut organisaatiot käyttävät EU: n julkisia hankintoja koskevia kriteerejä, mutta useimmat eivät.