Etänä suoritettavien työtehtävien vaikutukset henkilöstön työssä suoriutumiseen ja työmotivaatioon
Rautiainen, Veera (2022)
Kandidaatintutkielma
Rautiainen, Veera
2022
School of Business and Management, Kauppatieteet
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053139954
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053139954
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan etätyöilmiötä, joka on noussut merkittäväksi mahdollisuudeksi, mutta myös yritysten haasteeksi Covid-19 pandemian aikana. Aihe valittiin, sillä tutkimuksen kohdeyrityksessä ei olla vielä selvitetty etätyöskentelyn vaikutuksia työssä suoriutumiseen tai työmotivaatioon. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu työssä suoriutumisen, työmotivaation ja työympäristön kuvaamiseen. Tavoitteena on selvittää, miten etänä suoritettavat työtehtävät ovat vaikuttaneet kohdeyrityksen henkilöstön työssä suoriutumiseen ja työmotivaatioon. Lisäksi tarkoituksena on selvittää työympäristössä tapahtuneita suurimpia muutoksia etätyöskentelymuotoon siirryttäessä.
Tutkielman empiirinen osio on toteutettu monimenetelmätutkimuksena, eli käyttäen sekä määrällistä, että laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella kohdeyrityksen henkilöstöltä. Tutkimuksen määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisesti kuvaavalla analyysimenetelmällä ja laadullinen aineisto analysoitiin fenomenografista analyysimenetelmää käyttäen.
Tulokset osoittavat etätyöskentelymuotoon siirtymisen vähentäneen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteistyötä kollegoiden kanssa, sekä aiheuttaneen fyysisten työolojen heikentymistä. Tuotetun työn määrä ja tehokkuus koettiin positiivisina muutoksina, joskin työ koettiin samalla entistä pakkotahtisemmaksi. Työn joustavuus oli myös yksi selkeästi havaittava muutos. Näillä edellä mainituilla tekijöillä voidaan nähdä olevan vaikutusta työmotivaatioon ja työssä suoriutumiseen. Tuloksia ei voida yhden tapauksen johdosta yleistää, mutta kohdeyritys ja samankaltaisten ilmiöiden kanssa työskentelevät toimijat voivat hyödyntää tuloksia kehittäessään tulevaisuuden työskentelymuotoja. This study examines the importance of the phenomenon of remote work during the Covid-19 pandemic. This topic was chosen because the effects of remote work on job performance or work motivation have not yet been studied in the target company of the study. The theoretical framework of the study is based on descriptions of work performance, work motivation and work environment. The purpose of this study is to find out how remote work tasks have affected the work performance and work motivation of the target company’s personnel. In addition, the aim is to find out the biggest changes in the work environment during the transition to remote work.
The empirical part of the study has been implemented as a mixed-methods study, i.e., using both quantitative and qualitative research methods. The study was conducted as a case study and the material was collected through a questionnaire from the personnel of the target company. The quantitative data was analyzed by statistical descriptive analysis and the qualitative data was analyzed by using a phenomenographic method.
The results show that transition to remote work has reduced the feeling of togetherness and cooperation with colleagues and caused reduction in physical working conditions. The increased productivity and efficiency were positive changes, but at the same time, the cadence of the work had become more intense. The flexibility of the work was also one major positive change. These changes can be seen to have impact on work motivation and job performance. The results cannot be generalized due to a single case study, but the target company and other similar actors can use the results to develop future forms of work.
Tutkielman empiirinen osio on toteutettu monimenetelmätutkimuksena, eli käyttäen sekä määrällistä, että laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella kohdeyrityksen henkilöstöltä. Tutkimuksen määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisesti kuvaavalla analyysimenetelmällä ja laadullinen aineisto analysoitiin fenomenografista analyysimenetelmää käyttäen.
Tulokset osoittavat etätyöskentelymuotoon siirtymisen vähentäneen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteistyötä kollegoiden kanssa, sekä aiheuttaneen fyysisten työolojen heikentymistä. Tuotetun työn määrä ja tehokkuus koettiin positiivisina muutoksina, joskin työ koettiin samalla entistä pakkotahtisemmaksi. Työn joustavuus oli myös yksi selkeästi havaittava muutos. Näillä edellä mainituilla tekijöillä voidaan nähdä olevan vaikutusta työmotivaatioon ja työssä suoriutumiseen. Tuloksia ei voida yhden tapauksen johdosta yleistää, mutta kohdeyritys ja samankaltaisten ilmiöiden kanssa työskentelevät toimijat voivat hyödyntää tuloksia kehittäessään tulevaisuuden työskentelymuotoja.
The empirical part of the study has been implemented as a mixed-methods study, i.e., using both quantitative and qualitative research methods. The study was conducted as a case study and the material was collected through a questionnaire from the personnel of the target company. The quantitative data was analyzed by statistical descriptive analysis and the qualitative data was analyzed by using a phenomenographic method.
The results show that transition to remote work has reduced the feeling of togetherness and cooperation with colleagues and caused reduction in physical working conditions. The increased productivity and efficiency were positive changes, but at the same time, the cadence of the work had become more intense. The flexibility of the work was also one major positive change. These changes can be seen to have impact on work motivation and job performance. The results cannot be generalized due to a single case study, but the target company and other similar actors can use the results to develop future forms of work.