The climate change impact of two collection systems for household plastic packaging waste in sparsely populated areas

Abstract

Successful plastic recovery is necessary to mitigate the harmful environmental impacts resulting from its disposal and virgin material manufacturing from fossil sources. The source separation and collection are important steps to make sure that the quantity and quality of the material reaching the recovery processes is as high as possible. In Finland’s sparsely populated areas, however, the collection rate for plastic packages has remained low, possibly due to the inconvenience of the current system where the households are expected to transport their separated waste to regional waste points.

One solution could be an alternative system where plastic packages are collected from households with other packaging materials mixed in a same bin. Commingled collection of packaging waste is a common practice in many countries, and it has the potential to reduce the transportation costs and environmental impacts resulting from extending the separate collection from households to sparsely populated areas.

This thesis compares the climate change impacts of the current collection scenario to a commingled collection scenario where plastic is collected with metal and cardboard waste. This is done by conducting a life cycle assessment of the waste collection system.

The results indicate that the commingled collection performs better in terms of the climate change. The most important factor found is the achieved higher collection rate resulting in both lower emissions from incineration as well as higher benefits from plastic and metal recovery. In future research, also other environmental impacts of the scenarios should be assessed. The economic aspects of commingled collection and local characteristics should be evaluated prior to implementation.

Muovijätteen kierrätys on tärkeää, sillä sen hävittämisestä sekä valmistuksesta syntyy haitallisia ympäristövaikutuksia. Syntypaikkaerottelulla sekä erilliskeräyksellä voidaan varmistaa, että kierrätysprosesseihin saatavan materiaalin määrä ja laatu on mahdollisimman korkea. Suomen haja-asutusalueilla muovipakkausten keräysaste on melko alhainen, johtuen mahdollisesti nykyisen järjestelmän epäkäytännöllisyydestä, jossa kotitalouksien on kuljetettava lajiteltu jäte alueellisiin keräyspisteisiin. Yksi ratkaisu voisi olla vaihtoehtoinen järjestelmä, jossa muovipakkaukset lajitellaan samaan jäteastiaan muiden pakkausmateriaalien kanssa ja kerätään suoraan kotitalouksista. Tämän tyylinen pakkausjätteiden ”sekakeräys” on yleinen käytäntö monissa maissa, ja se voi vähentää haja-asutusalueen jätteenkeräyksen kuljetuskustannuksia ja ympäristövaikutuksia.

Tässä diplomityössä verrataan nykyisen erilliskeräyksen sekä sekakeräyksen ilmastonmuutosvaikutuksia, tavoitteena löytää optimaalinen vaihtoehto. Tämä tehdään mallintamalla molemmat jätteenkeräysjärjestelmät ja suorittamalla elinkaariarviointi.

Tulokset osoittavat, että sekakeräys on parempi vaihtoehto ilmastonmuutoksen kannalta. Tärkein havaittu tekijä tähän on saavutettu korkeampi keräysaste, johtaen sekä pienempiin päästöihin jätteenpoltosta että suurempiin hyötyihin materiaalien kierrätyksestä. Tulevissa tutkimuksissa tulisi tutkia myös keräyssysteemien muita ympäristövaikutuksia. Myös sekakeräyksen taloudellisia näkökohtia ja muita paikallisia yksityiskohtia täytyy arvioida ennen käyttöönottoa.