Promoting the sustainability transition with the content and competencies provided by technical higher education : case : School of Technology at the South-Eastern Finland University of Applied Sciences
Routaharju, Liisa (2022)
Diplomityö
Routaharju, Liisa
2022
School of Energy Systems, Ympäristötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053141302
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053141302
Tiivistelmä
Education is at the heart of the changes needed for the socio-technical transition to a sustainable world. Understanding the necessity of change should be coupled with awareness of the root causes of the currently dominant unsustainable development. This research establishes the current situation of how sustainable development contents and Key Sustainability Competencies are manifested in technical higher education curricula as well as educational guidance and teaching activities in a case example organization, the South-Eastern Finland University of Applied Sciences, School of Technology. The research methods include data collection by a literature review, curricula analysis, interviews and a survey. The data is analysed using qualitative content analysis to identify the degree of sustainable development contents and competencies included in curricula and teaching implementation.
The results indicate potential for increasing both sustainable development content and sustainability competencies in technical higher education. Guidance to include these in curricula development and teaching could be more structured. This would allow the staff to identify the tools for integrating sustainable development topics in teaching. More systematic assessment of working life competence needs and helping teaching staff identify field specific examples of sustainable development would ease this integration. Koulutuksen vaikuttavuuspotentiaali kestävyysmurroksessa on merkittävä. Koulutus lisää tietoisuutta muutoksen välttämättömyydestä ja ymmärrystä nykyisten kestävyyshaasteiden juurisyistä, edistäen osaamista muutoksen työkalujen käyttöönottamiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitetään kestävän kehityksen tietoisuutta ja kestävyyskompetensseja lisäävien sisältöjen ilmenemistä tapausesimerkkinä toimivassa koulutusorganisaatiossa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Tutkimus keskittyy tekniikan alan koulutuksiin.
Tutkimuksessa tunnistettiin kestävän kehityksen sisältöjä ja kestävyyskompetensseja opetuksen ohjauksessa, opetussuunnitelmien sisällöissä ja opetuksen toteutuksessa. Kirjallisuuskatsauksen, opetussuunnitelma-analyysin, henkilöstön haastattelujen ja opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla kerätyt tiedot analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella kestävän kehityksen tietoisuutta ja kestävyyskompetensseja lisäävän sisällön integroimista opetukseen on mahdollista tehostaa. Ohjauksen kestävyysosaamisen lisäämiseen opetussuunnitelmissa ja opetuksen toteutuksessa tulisi olla aktiivisempaa. Opetushenkilöstölle tulisi myös luoda nykyistä paremmat mahdollisuudet tunnistaa omaan alaansa liittyviä kestävyysosaamisen esimerkkejä. Järjestelmällinen menettely työelämän kestävyysmurrokseen liittyvien osaamistarpeiden kartoittamiseksi voisi edesauttaa niiden integroimista opetukseen.
The results indicate potential for increasing both sustainable development content and sustainability competencies in technical higher education. Guidance to include these in curricula development and teaching could be more structured. This would allow the staff to identify the tools for integrating sustainable development topics in teaching. More systematic assessment of working life competence needs and helping teaching staff identify field specific examples of sustainable development would ease this integration.
Tutkimuksessa tunnistettiin kestävän kehityksen sisältöjä ja kestävyyskompetensseja opetuksen ohjauksessa, opetussuunnitelmien sisällöissä ja opetuksen toteutuksessa. Kirjallisuuskatsauksen, opetussuunnitelma-analyysin, henkilöstön haastattelujen ja opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla kerätyt tiedot analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella kestävän kehityksen tietoisuutta ja kestävyyskompetensseja lisäävän sisällön integroimista opetukseen on mahdollista tehostaa. Ohjauksen kestävyysosaamisen lisäämiseen opetussuunnitelmissa ja opetuksen toteutuksessa tulisi olla aktiivisempaa. Opetushenkilöstölle tulisi myös luoda nykyistä paremmat mahdollisuudet tunnistaa omaan alaansa liittyviä kestävyysosaamisen esimerkkejä. Järjestelmällinen menettely työelämän kestävyysmurrokseen liittyvien osaamistarpeiden kartoittamiseksi voisi edesauttaa niiden integroimista opetukseen.