Do share repurchase programs create shareholder value in the Nordic stock markets?

Abstract

The purpose of this thesis is to study share repurchase programs of Nordic companies and the effects on shareholder value. In this study, 467 Norwegian, Finnish, Danish, and Swedish companies and their buyback programs were studied. The purpose was to find out, whether these companies were able to generate long-term value for their shareholders. Companies that did not see their share count decrease after the buyback were excluded from the study. Shareholder value was measured with market excess returns, ROE-% & ROIC-% -statistics, liquidity, and the book value of equity. Companies were separated into companies that have completed their programs and companies that are still in the process of completing their program.

Based on the results, most of the Nordic companies did not attempt to create shareholder value, as the number of shares did not decrease during the process. Companies that completed their programs were able to generate more value compared to companies that did not complete their program yet. Companies that completed their programs were able to produce 11.92 % average market excess returns during a three-year holding period.

Nordic companies had differences among them. Only Danish companies were able to produce market excess returns in every period in both buyback categories.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia Pohjoismaisten yhtiöiden takaisinosto-ohjelmia ja niiden vaikutusta omistaja-arvoon. Tutkimuksessa tarkasteltiin 467 Norjan, Suomen, Tanskan sekä Ruotsin osakemarkkinoilla toimivan yrityksen takaisinosto-ohjelmien vaikutuksia. Tarkoituksena oli selvittää, tuottivatko osakkeiden takaisinosto-ohjelmat omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Yhtiöt, joiden osakkeiden lukumäärä ei laskenut osto-ohjelman aikana jätettiin pois tarkastelusta. Omistaja-arvoa mitattiin markkinatuoton ylittävällä tuotolla, ROE-% ja ROIC-% -tunnusluvuilla, likviditeetin muutoksella sekä kirja-arvon kehityksellä. Tutkimuksessa markkinatuottona käytettiin jokaisen maan omaa vertailuindeksiä. Osto-ohjelmia toteuttavat yhtiöt jaoteltiin yhtiöihin, jotka olivat toteuttaneet ohjelmansa ja yhtiöihin, joiden ohjelma oli vielä kesken.

Tulosten perusteella, suurin osa pohjoismaisista takaisinosto-ohjelmista ei pyrkinyt luomaan omistaja-arvoa, sillä niiden osakkeiden lukumäärä ei laskenut tarkasteluperiodilla. Yhtiöt, jotka toteuttivat osto-ohjelman täysimääräisesti, tuottivat paremmin, kuin yhtiöt, joiden ohjelma oli vielä kesken. Yhtiöt, jotka toteuttivat ohjelmansa täysimääräisesti, tuottivat kolmen vuoden pitoajalla keskimäärin 11.92 % yli markkinatuoton.

Pohjoismaiden välillä oli eroavaisuuksia. Ainoastaan tanskalaiset yhtiöt pystyivät tuottamaan markkinaa parempia tuottoja jokaisella aikaperiodilla molemmissa osto-ohjelma luokissa.