Ketteryys ja ketteryysmuutos nykyorganisaatiossa
Sahlström, Johanna (2022)
Kandidaatintyö
Sahlström, Johanna
2022
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060743928
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060743928
Tiivistelmä
Organisaatioiden toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja siksi organisaatioiden onkin oltava valmiita muuttumaan sen mukana. Työssä käydään läpi muutosvalmiutta ketteryyden näkökulmasta. Ketteryys on ennen kaikkea ajatusmalli ja sen työkaluja käytetään lähinnä pohjana prosessien optimointiin. Ketteryyden tarkoitus on tehostaa organisaation toimintaa ja varmistaa, että se pärjää nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Organisaatiot kohtaavat toimintaympäristön muutoksia jatkuvasti. Näistä muutoksista työssä nostetaan esiin teollisuuden uusi murros siirryttäessä teollisuus 3.0:sta teollisuus 4.0:aan sekä COVID19 -pandemia. Teollisuus näyttäisi kehittyvän suuntaan, jossa tuotanto toimii tehokkaimmin yhdistettynä ketteriin toimintamalleihin. Tutkimusten mukaan ketterät organisaatiot toimittivat pandemiaan vastaavia palveluita merkittävästi nopeammin, kuin kollegansa. Työssä käydään myös läpi, miltä ketterä organisaatio sekä ketteryysmuutoksen toteutus näyttävät, sekä niihin liittyviä haasteita. Ketterä organisaatio koostuu: yhteisestä visiosta, autonomisista tiimeistä, nopeista sykleistä, ihmiskeskeisyydestä ja teknologiasta. Keskeisimmät ketterän organisaation haasteet liittyvät joko suoraan tai välillisesti huonosti onnistuneeseen tai keskeneräiseen ketteryysmuutokseen. Jos organisaatiosta puuttuu yhteinen visio, selkeät toimintatavat ja osaavat sekä innostavat johtajat, on haasteita mahdotonta välttää. Ketteryysmuutokseen liittyy kuusi peruselementtiä: johtoportaan kouluttaminen, suunnitelma, testaus, skaalaus, perustuksen muutos ja työntekijöiden kouluttaminen. Ketteryysmuutoksen keskeisimpiä haasteita on tutkimustiedon puute ketteryyden skaalaamisesta ja muutoksen vastustaminen. Ketteryyden ja ketteryysmuutoksen keskeisimmäksi teemaksi nousi organisaation kulttuurin merkitys ketteryyden toteutuksen onnistumisessa.