Operatiivisen toiminnan raportointiprosessin nykytilan kartoitus ja kehitys tietojohtamista tukevaksi
Granholm, Sanna (2022)
Diplomityö
2022
School of Energy Systems, Konetekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061045859
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061045859
Tiivistelmä
Tietoon perustuva päätöksenteko on edellytys organisaation strategisten tavoitteiden saavuttamiselle. Tietojohtamisen merkitys on yleisesti tunnistettu, mutta raportoinnin kehittämistä tietojohtamista tukevaksi ei ole paljoa tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä ominaisuuksia tietojohtamista tukevalle raportoinnilla on.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tietojohtamisesta ja datan hyödyntämisestä tietojohtamisessa, erityisesti datan analysointi ohjasi aihetta kyselyn ja teemahaastattelun rungosta johtopäätöksiin. Teoriaosuus sisältää tietojohtamisen niin tiedolla johtamisen kuin tiedon johtamisen näkökulmasta, tiedon määritelmän ja sen jalostumisen viisaudeksi sekä datan määrittelyn ja data-analytiikan tyypillisen etenemisen. Primääriaineisto kerättiin teemahaastattelujen sekä kyselyn avulla, sekundääriaineistona käytettiin toiminnanohjausjärjestelmän historiadataa poikkeamakirjauksista kuuden vuoden ajalta.
Tulosten mukaan tietojohtamisen nykytila ei vielä ole parhaalla mahdollisella tasolla. Tämän raportin pohdinnassa kuvataan keinoja raportointiprosessin kehittämiseksi paremmin tietojohtamista tukevaksi. Knowledge-based decision-making is a prerequisite for achieving an organization’s strategic goals. The meaning of information management has been widely recognized, but the development of reporting to support information management has not been studied much. The aim of this study is to determine the characteristics of reporting that supports information management.
The study was conducted as a qualitative case study. The theoretical frame of reference of the study on knowledge management and the utilization of data in data management, especially data analytics, guided the topic from the body of the survey and interview to conclusions. The theoretical part includes knowledge management from the perspective of both knowledge management and data management, the definition of data and its processing into wisdom, as well as the typical progress of data definition and data analytics. The primary data was collected through interviews and a survey, and the historical data from the ERP records for six years were used as secondary data.
According to the results, the current state of knowledge management is not yet at the best possible level. The conclusions of this work describe ways to develop reporting to support better information management.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tietojohtamisesta ja datan hyödyntämisestä tietojohtamisessa, erityisesti datan analysointi ohjasi aihetta kyselyn ja teemahaastattelun rungosta johtopäätöksiin. Teoriaosuus sisältää tietojohtamisen niin tiedolla johtamisen kuin tiedon johtamisen näkökulmasta, tiedon määritelmän ja sen jalostumisen viisaudeksi sekä datan määrittelyn ja data-analytiikan tyypillisen etenemisen. Primääriaineisto kerättiin teemahaastattelujen sekä kyselyn avulla, sekundääriaineistona käytettiin toiminnanohjausjärjestelmän historiadataa poikkeamakirjauksista kuuden vuoden ajalta.
Tulosten mukaan tietojohtamisen nykytila ei vielä ole parhaalla mahdollisella tasolla. Tämän raportin pohdinnassa kuvataan keinoja raportointiprosessin kehittämiseksi paremmin tietojohtamista tukevaksi.
The study was conducted as a qualitative case study. The theoretical frame of reference of the study on knowledge management and the utilization of data in data management, especially data analytics, guided the topic from the body of the survey and interview to conclusions. The theoretical part includes knowledge management from the perspective of both knowledge management and data management, the definition of data and its processing into wisdom, as well as the typical progress of data definition and data analytics. The primary data was collected through interviews and a survey, and the historical data from the ERP records for six years were used as secondary data.
According to the results, the current state of knowledge management is not yet at the best possible level. The conclusions of this work describe ways to develop reporting to support better information management.