Siirtohinnoittelun vaikutus tavaroiden tullausarvoon

Abstract

Siirtohinnoittelun osuus kansainvälisen kaupan liiketoimista on vahvistanut merkitystään erityisesti globalisaation ja kansainvälisten konsernien vertikaalisen integraation kasvun myötä. Tulliviranomaisten tulkinta markkinaehtoperiaatteen mukaisesta siirtohinnasta tavaratransaktioiden osalta voi poiketa siirtohinnoittelusääntelyn mukaisesta markkinaehtoisuudesta, mikä nostaa tällä hetkellä kysymyksiä esille erityisesti sovellettavaan tullausmenetelmään ja tullausarvon perusteella määrittyviin tullausmaksuihin liittyen.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia siirtohinnoittelun mahdollista vaikutusta tavaroiden tullausarvon määrittymiseen etuyhteysosapuolien välisissä tavaratransaktioissa. Tarkoituksena oli tarkastella erityisesti ensisijaisen tullausmenetelmän, tavaran kauppa-arvon, soveltuvuutta tullausarvon perustaksi konserniyhtiöiden välisessä tavaroiden maahantuonnissa asetettujen siirtohintojen osalta sekä toisaalta tunnistaa mahdollisia tullausprosessien ja tullimaksujen määrään vaikuttavia tekijöitä konserniyhtiöiden välisissä tavaratransaktioissa. Vaikutusten selvittämiseksi toteutettiin puolistrukturoitu haastattelu case -konsernin tullausprosessien avainhenkilöille keskeisissä konserniyksiköissä, tutkien erityisesti tarkasteluajankohdan (4.-5.2022) tullausprosesseja, konserniyhtiöiden välisten tavaratransaktioiden osuutta, sovellettavien siirtohinnoittelumenetelmien soveltuvuutta tavaroiden tullausarvoksi sekä mahdollisia kehityskohteita case -konsernin tullausprosesseissa.

Tulokset osoittavat, että asetettu siirtohinta on tarkasteluajankohtana pääsääntöisesti hyväksytty käytettäväksi tullausarvon perustana, mutta erityisesti tilikauden jälkeiset siirtohintaoikaisut voivat aiheuttaa perusteen toissijaisten tullausmenetelmien soveltamiseen. Tutkimus tuo esille tarvetta yhtenäisemmälle oikeusvarmuudelle eri valtioiden tulliviranomaisten tulkintaan vaikuttavista tekijöistä siirtohinnoittelun soveltuvuutta tavaroiden tullausarvoksi arvioitaessa.

Transfer pricing has strengthened its role in international trade transactions, especially with the growth of globalization and the vertical integration of multinational enterprises. The customs authorities' interpretation of the arm’s length transfer price for transactions in goods may deviate from the arm’s length pricing under the transfer pricing regulation, which raises questions as regards the applicable customs method and determination of customs duties based on customs value.

The aim of the study was to examine the possible impact of transfer pricing on the determination of the customs value of goods in related party transactions. The purpose was to examine the suitability of the preferred customs method, the transaction value of goods, as a basis for the customs value of goods imported between group companies and to identify possible factors affecting customs processes and customs duties in intra-group transactions. In order to find out the effects, a semi-structured interview was conducted with key personnel of the case -group's customs clearance processes in key units, examining the customs clearance processes in the review period (Apr-May 2022), the share of goods transactions between group companies, the suitability of the applicable transfer pricing methods for the customs value of goods and possible areas for development in the case -group's customs clearance processes.

The results showed that the transfer price set at the time of the study was accepted to be used as the basis for the customs value. However, year-end transfer pricing adjustments, in particular, may justify the use of secondary customs valuation methods. The study highlights the need for more harmonized legal certainty as to the factors influencing the interpretation of the customs authorities of different countries when assessing the suitability of transfer pricing as the customs value of goods.