IFRS 9 -standardin mukaisen luottotappiomallin soveltuvuus osuuskuntamuotoisten pankkien liiketoimintamalliin
Noroaho, Elina (2022)
Pro gradu -tutkielma
Noroaho, Elina
2022
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080853120
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080853120
Tiivistelmä
Runsaasti kritiikkiä osakseen saanut IAS 39:n toteutuneiden luottotappioiden malli korvattiin IFRS 9:n voimaantulon myötä odotettujen luottotappioiden mallilla vuonna 2018. Uudet luottotappioiden kirjaamista koskevat säännökset ovat ennen julkaisuaan käyneet läpi monivaiheisen uudistusprosessin ja muotoutuneet nykyisenlaisiksi monien taustatekijöiden sekä lukuisten eri tahojen kritiikin sekä muiden kommenttien lopputuloksena. Globaalissa maailmassa tilinpäätösstandardien uudistaminen tarkoittaa sitä, että IASB:n tulee osata toiminnassaan huomioida lukuisten sidosryhmien eriäviäkin näkemyksiä. Näistä lukuisista tahoista IFRS 9:llä on ollut vaikutusta erityisesti pankkien toimintaan. Tähän joukkoon lukeutuu myös osuuskuntamuotoisia pankkeja, joilla on liiketoimintaroolin lisäksi monista muista yrityksistä poiketen myös yhteisöllinen rooli. Osuuskunnille tyypilliseen tapaan ne tähtäävät voiton maksimoinnin sijaan ennemminkin jäsentensä ja toimintaympäristönsä hyvinvointiin, jossa paikallisella toiminnalla ja asiakkaan tuntemisella sekä näistä kerääntyneellä hiljaisella tiedolla on tärkeä rooli. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisen uudistusprosessin odotettujen luottotappioiden malli on käynyt läpi ja kuinka se lopulta soveltuu osuuskuntamuotoisten pankkien liiketoimintamalliin.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa luottotappiomallin uudistusprosessia tarkasteltiin 30:n IASB:n julkaiseman kommenttikirjeen avulla. Luottotappiomallin vaikutuksia ja sopivuutta osuuspankkien toimintaan analysointiin 15:n OP Ryhmän pankeissa toteutetun haastattelun avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että IASB:n näkemys rahoituksen taloustieteeseen ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin nojaavasta lainojen tehokkaasta hinnoittelusta oli kolmivaiheisessa uudistuksessa keskeisessä roolissa. Lopputuloksena IASB kuitenkin joutui tekemään eräänlaisen kompromissiratkaisun, jotta sidosryhmien mielipiteet mm. mallin käytännön soveltamisesta pystyttiin ottamaan huomioon. Osuuspankeille malli ei välttämättä ole ideaalinen, sillä se on paitsi tuonut joitakin muutoksia prosesseihin ja käytänteisiin sekä saattanut lisätä tulosvaihtelua, myös ennen kaikkea näyttänyt kaventaneen pankkien toiminnan joustavuutta. Tämä joustavuuden kaventuminen näkyy sekä asiakkaiden suuntaan että jossain määrin myös yhteisöllisen roolin toteuttamiseen liittyvissä hankkeissa. Uudistettu luottotappiolaskenta on esimerkiksi ajanut pankkeja toisinaan tilanteisiin, jossa ne ovat joutuneet miettimään, missä määrin laskennan aiheuttamia luottotappioita voidaan sietää ja kuinka pitkään asiakasta voidaan yrittää tukea haastavampien aikojen läpi, mikä aiemman sääntelyn puitteissa on voinut onnistua helpommin. The heavily criticized IAS 39 incurred credit loss model was replaced by the expected credit loss model as IFRS 9 came into effect in 2018. Like other IFRS standards, also IFRS 9 and the requirements of its expected credit loss model have gone through several phases in the standard setting process. In this process many background factors have had their own effect to the formation of the standard, while also a lot of criticism and comments were received from the various stakeholders of the IASB. In global world the replacement and development of IFRS standards means that the IASB must be able to consider these different and even contradictory interests of its constituents. One of the stakeholder groups most affected by IFRS 9 is probably banks – including co-operative banks. Instead of maximizing profit, co-operative banks aim for creating well-being and benefits for their members as well as taking care of their local operative environment. Co-operative banks also typically tend to maintain long-term relationships with their customers which also allows them to gather soft information. The purpose of this thesis is to explore the different phases of the new expected credit loss approach during the standard setting process and finally analyze how the model eventually fits the business model of co-operative banks.
This research was conducted as a qualitative study. The empirical data consisted of 30 comment letter responses published by the IASB which were analyzed to examine the different phases of ECL model development process. In order to examine the impacts and suitability of the ECL model to co-operative banks’ business model, this study covered also 15 interviews of bank managers of OP Financial Group. The results show that the IASB’s financial economics and efficient market hypothesis -inspired notion of efficient loan pricing played an important role in the process. However, in the end the IASB had to create a compromising model and take into consideration also the stakeholders’ comments regarding its operational aspects. For co-operative banks the ECL model may not be an ideal solution since not only it has introduced some changes to the banks’ processes and practices, but foremost it seems to have taken away some of the operational flexibility. This can be seen in the customer interactions but to some extent also when aiming to take part in local projects. Sometimes the new ECL model for example has forced banks to balance between supporting their customers through challenging times and tolerating the losses caused by the customer’s situation, which might have been easier with the pervious regulation.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa luottotappiomallin uudistusprosessia tarkasteltiin 30:n IASB:n julkaiseman kommenttikirjeen avulla. Luottotappiomallin vaikutuksia ja sopivuutta osuuspankkien toimintaan analysointiin 15:n OP Ryhmän pankeissa toteutetun haastattelun avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että IASB:n näkemys rahoituksen taloustieteeseen ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin nojaavasta lainojen tehokkaasta hinnoittelusta oli kolmivaiheisessa uudistuksessa keskeisessä roolissa. Lopputuloksena IASB kuitenkin joutui tekemään eräänlaisen kompromissiratkaisun, jotta sidosryhmien mielipiteet mm. mallin käytännön soveltamisesta pystyttiin ottamaan huomioon. Osuuspankeille malli ei välttämättä ole ideaalinen, sillä se on paitsi tuonut joitakin muutoksia prosesseihin ja käytänteisiin sekä saattanut lisätä tulosvaihtelua, myös ennen kaikkea näyttänyt kaventaneen pankkien toiminnan joustavuutta. Tämä joustavuuden kaventuminen näkyy sekä asiakkaiden suuntaan että jossain määrin myös yhteisöllisen roolin toteuttamiseen liittyvissä hankkeissa. Uudistettu luottotappiolaskenta on esimerkiksi ajanut pankkeja toisinaan tilanteisiin, jossa ne ovat joutuneet miettimään, missä määrin laskennan aiheuttamia luottotappioita voidaan sietää ja kuinka pitkään asiakasta voidaan yrittää tukea haastavampien aikojen läpi, mikä aiemman sääntelyn puitteissa on voinut onnistua helpommin.
This research was conducted as a qualitative study. The empirical data consisted of 30 comment letter responses published by the IASB which were analyzed to examine the different phases of ECL model development process. In order to examine the impacts and suitability of the ECL model to co-operative banks’ business model, this study covered also 15 interviews of bank managers of OP Financial Group. The results show that the IASB’s financial economics and efficient market hypothesis -inspired notion of efficient loan pricing played an important role in the process. However, in the end the IASB had to create a compromising model and take into consideration also the stakeholders’ comments regarding its operational aspects. For co-operative banks the ECL model may not be an ideal solution since not only it has introduced some changes to the banks’ processes and practices, but foremost it seems to have taken away some of the operational flexibility. This can be seen in the customer interactions but to some extent also when aiming to take part in local projects. Sometimes the new ECL model for example has forced banks to balance between supporting their customers through challenging times and tolerating the losses caused by the customer’s situation, which might have been easier with the pervious regulation.