Methods for calculating and reporting of carbon dioxide emissions in Finnish logistics companies

Abstract

Managing carbon dioxide emissions is increasingly important for forwarding and logistics companies. Companies in the industry are under pressure to calculate their carbon emissions and report them comprehensively to meet the needs of stakeholders. A problem is the large number of emission calculation and reporting methods. This study focuses on investigating the methods of Finnish freight forwarding and logistics companies to calculate and report their carbon dioxide emissions, as well as the companies' drivers of carbon management.

In the study, an article search and a selection was made based on that elements of research. The literature review laid the foundation for the empirical part of the study. The study was conducted as a qualitative multiple-case study and the data was collected through seven semi-structured interviews. In addition, the sustainability reports of the case companies were used.

The results of the study showed that companies' emission calculations and reporting are still largely incomplete, but they are constantly being developed. The most used methods among companies are GHG protocol, EN16258 and GLEC. There is a great deal of will for case companies to calculate and report carbon emissions comprehensively in the near future. Based on the research, the most significant drivers for carbon management are concern about the current state of the world.

Hiilidioksidipäästöjen hallinta on yhä tärkeämpää huolinta- ja logistiikkayrityksille. Alan yrityksillä on paineita laskea päästönsä ja raportoida ne kattavasti sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. Ongelmana on päästöjen laskenta- ja raportointimenetelmien suuri määrä. Tämä tutkimus keskittyy suomalaisten huolinta- ja logistiikkayritysten hiilidioksidipäästöjen laskenta- ja raportointimenetelmiin sekä yritysten hiilijohtamiseen vaikuttaviin ajureihin.

Tutkimuksessa tehtiin artikkelihaku ja valinta näiden välillä tutkimukseen liittyvien elementtien perusteella. Kirjallisuuskatsaus loi pohjan tutkimuksen empiiriselle osalle. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena monitapaustutkimuksena ja aineisto kerättiin seitsemällä puolistrukturoidulla haastattelulla. Lisäksi hyödynnettiin tapausyritysten vastuullisuusraportteja.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tapausyritysten päästölaskelmat ja raportointi ovat vielä suurelta osin puutteellisia, mutta niitä kehitetään jatkuvasti. Yritysten keskuudessa käytetyimmät menetelmät ovat GHG-protokolla, EN16258 ja GLEC. Tapausyrityksillä on paljon tahtoa laskea ja raportoida hiilidioksidipäästöt kattavasti lähitulevaisuudessa ja se koetaan tärkeänä. Tutkimuksen perusteella merkittävimpiä hiilinhallinnan ajureita ovat huoli maailman nykytilasta.