Portfolion allokointi Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskoron muutosten mukaisesti 1990-2021

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, onko portfolion osake-korko-allokaatiota muuttamalla Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskoron mukaisesti saavutettu ylituottoa osakemarkkinoilla vuosina 1990-2021. Tutkielmassa käytetään eri indeksejä kuvaamaan eri volatiliteettitasojen ja eri arvostuskertoimien portfolioita. Tässä tutkielmassa käytetään osakeindekseinä S&P 500 -, Dow Jones Industrial Average -, sekä NASDAQ 100 -indeksiä. Joukkovelkakirjaa kuvaavana sijoituksena käytetään “Thomson Reuters US 30 Years Government Benchmark” -indeksiä. Empiirisen osion, rahoitusteorian ja aikaisempien tutkimusten perusteella selvitetään portfolioanalyysin avulla, onko ylituoton saavuttaminen ollut mahdollista verrattuna verrokki-indeksiin (S&P 500).

Tutkielma koostuu tutkimuksen kannalta relevantista rahoitusteoriasta, aikaisemmista tutkimustuloksista, empiriasta, tutkimusmenetelmistä ja tuloksista. Aikaisemmat tutkimustulokset osoittavat ohjauskoron nostamisella olevan negatiivinen vaikutus osakkeisiin. Kaikki kolme tarkasteltavaa strategiaportfoliota tuottivat tarkastelujaksolla kokonaistuotolta enemmän kuin verrokki-indeksi. Kaksi kolmesta tutkittavasta portfoliostrategiasta tuottivat kokonaisriskin mittarilla, sekä markkinariskin mittarilla ylituottoa markkinaportfolioon verrattuna. Kokonaisriskin mittarin tulokset eivät kuitenkaan olleet millekään strategiaportfoliolle tilastollisesti merkitseviä. Johtopäätöksinä voidaan linjata, että tarkastelujaksolla on ollut mahdollista saavuttaa riskikorjattua ylituottoa pitämällä portfoliossa korkean volatiliteetin osakkeita, sekä joukkovelkakirjoja. Portfolion painoarvo on ollut aina 100 % joko osakkeissa tai korkosijoituksissa. Korkean volatiliteetin osakkeita on kannattanut pitää ohjauskoron nostamisjaksoilla, sekä ohjauskoron ollessa 0-0,25 % -tavoitetasolla. Joukkovelkakirjoja portfoliossa taas on kannattanut pitää silloin, kun ohjauskorkoa on laskettu elvyttävänä toimenpiteenä.

This thesis examines whether it has been possible to outperform the overall US equity market by allocating capital to equity and bond investments in accordance with changes in the Fed funds rate between 1990 and 2021. This thesis uses different equity indices to mirror portfolios with different volatilities and valuation coefficients. This thesis uses S&P 500, Dow Jones Industrial Average and NASDAQ 100 as equity indices and "Thomson Reuters US 30 Years Government Benchmark” as an investment in government bonds. Based on empirical evidence, relevant financial theory and previous studies, it is determined with the help of portfolio analysis whether it has been possible to achieve excess returns relative to the reference index (S&P 500).

This thesis consists of relevant financial theory to this study, empirical evidence, methods, and results. Previous studies suggest that raising the Fed Funds rate has had a negative effect on equities. All three reviewed strategy portfolios generated a larger total return than the benchmark index during the review period. Two of the three examined portfolio strategies generated excess returns based on the market risk measure and total risk measure. However, the results of the total risk measure were not statistically significant for any strategy portfolio. The conclusion is that during the review period it has been possible to outperform the market on a risk-adjusted basis by holding high volatility stocks and bonds in the portfolio. The weight of the portfolio has always been either 100 % in equities or in bonds. It has been beneficial to hold high volatility stocks during periods of raising the Fed funds rate and when the rate is at the 0-0.25 % level. On the other hand, it has been beneficial to hold government bonds when Fed funds rates have been lowered as a stimulative measure to the economy.