Yläkoulun ja lukion opettajien asenteet Covid-19-pandemian aikaista etäopetusta kohtaan

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma tutkii yläkoulun ja lukion opettajien suhtautumista Covid-19-pandemian aikana toteutettuun etäopetukseen. Tutkielman tavoitteena on löytää suhtautumiseen vaikuttavat tekijät sekä analysoida niiden syitä. Teoreettisena pohjana tutkimukselle on käsitelty etäopetuksen toteuttamista sekä sen luomia mahdollisuuksia ja rajoitteita.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto on kerätty internet-kyselyllä ja se koostuu 146 vastauksesta. Faktorianalyysilla luotiin aineistosta mittareita, joiden jatkoanalyysi suoritettiin lineaarisella regressioanalyysilla. Tutkimusongelmaa lähestyttiin näiden analyysien lisäksi kahden muuttujan testeillä.

Tutkimustulokset osoittavat opettajien suhtautuvan positiivisemmin etäopetukseen silloin, kun etätoteutus ei vaikeuta vuorovaikutusta eikä lisää työmäärää. Opetettavalla kouluasteella havaittiin myös pieni vaikutus suhtautumiseen. Tutkimuksessa nousi esille myös suhtautumiseen vaikuttavia yksilöllisiä tekijöitä, kuten vastaajan sukupuoli sekä työmatkan kulkutapa. Vastaaja oli myönteisempi Covid-19-pandemian aikaista etäopetusta kohtaan, mikäli hänellä oli aiempaa kokemusta etäopetuksesta ennen pandemiaa. Saavutettuja tutkimustuloksia voisi hyödyntää esimerkiksi pandemia-ajan jälkeisen etäopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

This Bachelor’s thesis investigates attitudes of middle school and high school teachers towards distance learning organized during the Covid-19 pandemic. The thesis aims to find the factors affecting the attitudes and analyze them. The theoretical basis for the study consists of the implementation of distance learning and its possibilities and limitations.

The study was carried out as a quantitative study. The data used in the study was collected using an internet survey and the material consists of 146 responses. Factor analysis was used for developing measurement scales from the data. These were further analyzed with linear regression. In addition to these analyses, the research question was approached with bivariate analysis.

The results show that teachers have a more positive attitude to distance learning when the remote implementation does not make interaction difficult or increase the workload. The taught school level also had a small effect on the attitude. The study showed differences in the attitudes between teachers teaching in middle school and teachers teaching in high school. The study also revealed individual factors that affect the attitude, such as the gender of the respondent and the method of commuting. Previous experiences in distance learning made a positive impact on the teacher’s attitude toward distance learning during the Covid-19 pandemic. The achieved research results could be used, for example, planning and implementation of post-pandemic distance learning.