Kalliomurskeen vasaramyllyhienonnuksen energiankulutus
Muhli, Oona (2022)
Kandidaatintyö
Muhli, Oona
2022
School of Engineering Science, Kemiantekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090257118
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090257118
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kalliomurskeen murskaaminen vasaramyllyllä eri tuotekokoihin, sekä tutkia syötön sisältämien pienten partikkelien vaikutusta murskauksen ominaisenergiankulutukseen. Kirjallisuusosuudessa esitellään myös murskelaatujen laatuvaatimuksia ja niiden tutkimista. Kirjallisessa osuudessa tutkitaan myös murskauksen energiankulutusta sekä esitetään vaihtoehtoja murskauslaitteistojen kehittämiseksi kustannus- ja energiatehokkaammiksi.
Kokeellisessa osuudessa tutkittiin kalliomurskeen murskaamista vasaramyllyllä 2 mm, 4
mm ja 8 mm tuotesihdeillä. Murskattavina näytteinä käytettiin 0–16 mm murskenäytteitä
sekä 8–16 mm sepelinäytteitä. Tavoitteena oli selvittää, onko murskenäytteen sisältämillä
pienillä partikkeleilla merkitystä murskauksen ominaisenergiankulutukseen tai lopputuotteen partikkelikokojakaumaan. Tutkimus suoritettiin kahdella näytteellä, joiden maksimipartikkelikoot olivat samat, mutta murskenäytteessä oli mukana myös pieniä partikkeleita (0–8 mm), joita sepelinäytteessä ei ollut.
Tulokseksi saatiin, että murskattavan materiaalin sisältämillä pienillä partikkeleilla ei ole
merkittävää vaikutusta ominaisenergiankulutukseen. Kummallakin lähtöaineella ominaisenergiankulutukset olivat 8 mm sihdillä noin 70 kJ/kg, 4 mm sihdillä noin 40 kJ/kg ja 2 mm sihdillä noin 25 kJ/kg. Lähtöaineessa olevalla <8 mm fraktiolla oli kuitenkin merkitystä lopputuotteen partikkelikokojakaumiin. Jos fraktiota ei ollut, lopputuotteessa oli selkeästi enemmän pieniä partikkeleja, eli lähtöaine murskaantui pienemmiksi partikkeleiksi.
Kokeellisessa osuudessa tutkittiin kalliomurskeen murskaamista vasaramyllyllä 2 mm, 4
mm ja 8 mm tuotesihdeillä. Murskattavina näytteinä käytettiin 0–16 mm murskenäytteitä
sekä 8–16 mm sepelinäytteitä. Tavoitteena oli selvittää, onko murskenäytteen sisältämillä
pienillä partikkeleilla merkitystä murskauksen ominaisenergiankulutukseen tai lopputuotteen partikkelikokojakaumaan. Tutkimus suoritettiin kahdella näytteellä, joiden maksimipartikkelikoot olivat samat, mutta murskenäytteessä oli mukana myös pieniä partikkeleita (0–8 mm), joita sepelinäytteessä ei ollut.
Tulokseksi saatiin, että murskattavan materiaalin sisältämillä pienillä partikkeleilla ei ole
merkittävää vaikutusta ominaisenergiankulutukseen. Kummallakin lähtöaineella ominaisenergiankulutukset olivat 8 mm sihdillä noin 70 kJ/kg, 4 mm sihdillä noin 40 kJ/kg ja 2 mm sihdillä noin 25 kJ/kg. Lähtöaineessa olevalla <8 mm fraktiolla oli kuitenkin merkitystä lopputuotteen partikkelikokojakaumiin. Jos fraktiota ei ollut, lopputuotteessa oli selkeästi enemmän pieniä partikkeleja, eli lähtöaine murskaantui pienemmiksi partikkeleiksi.
