Fit for 55 -paketti ja sen vaikutukset Suomessa
Lepola, Ville (2022)
Kandidaatintyö
2022
School of Energy Systems, Energiatekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102162707
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102162707
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on selvittää Euroopan Unionin Fit for 55 -ilmasto- ja energialainsäädäntöpaketin sisältöä ja paketin vaikutuksia Suomessa. Työssä käydään läpi Fit for 55 -paketin lainsäädäntöehdotusten sisältö ja sen jälkeen sen mahdollisia käytännön vaikutuksia Suomessa eri aloilla.
EU:n uusi tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasoon verrattuna 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja olla ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Yleisen päästövähennystavoitteen nostaminen nostaa myös useiden sektorien alakohtaista tavoitetta. Paketissa esitetään muutoksia energiaverodirektiiviin, päästökauppajärjestelmään, energiatehokkuusdirektiiviin, taakanjakoasetukseen, uusiutuvan energian direktiiviin sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin asetukseen. Lisäksi se sisältää säädöksiä tie-, meri- ja lentoliikenteelle ja EU:n uuden metsästrategian.
Energiaverodirektiivin verotustasojen nostolla sekä EU:n päästökauppasektorin päästöoikeuksien vähentämisellä pyritään vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Niillä on hiilen hinnan nousun myötä myös kustannuksia nostavia vaikutuksia useilla aloilla. Samalla uusiutuvan energian kestävyyskriteereitä kiristetään ja sen käyttöönottoa edistetään useilla aloilla. EU:n jäsenmaille asetetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi energiansäästötavoitteita, jotka asettavat tarpeen rakennusinfrastruktuurin parannuksille.
Päästökauppajärjestelmää laajennetaan koskemaan merenkulkua, ja tieliikenteen alalle ja rakennusalalle luodaan oma päästökauppajärjestelmä. Päästökaupan kiristäminen ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöönotto meri- ja lentoliikenteessä nostavat operoinnin kustannuksia. Tieliikenteen alaa päästöttömyyteen ohjaavat säännökset nostavat fossiilisten liikennepolttoaineiden hintaa Suomessa ja Euroopassa ja hiilidioksidipäästönormit ohjaavat sähköajoneuvojen käyttöön.
EU:n uusi tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasoon verrattuna 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja olla ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Yleisen päästövähennystavoitteen nostaminen nostaa myös useiden sektorien alakohtaista tavoitetta. Paketissa esitetään muutoksia energiaverodirektiiviin, päästökauppajärjestelmään, energiatehokkuusdirektiiviin, taakanjakoasetukseen, uusiutuvan energian direktiiviin sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin asetukseen. Lisäksi se sisältää säädöksiä tie-, meri- ja lentoliikenteelle ja EU:n uuden metsästrategian.
Energiaverodirektiivin verotustasojen nostolla sekä EU:n päästökauppasektorin päästöoikeuksien vähentämisellä pyritään vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Niillä on hiilen hinnan nousun myötä myös kustannuksia nostavia vaikutuksia useilla aloilla. Samalla uusiutuvan energian kestävyyskriteereitä kiristetään ja sen käyttöönottoa edistetään useilla aloilla. EU:n jäsenmaille asetetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi energiansäästötavoitteita, jotka asettavat tarpeen rakennusinfrastruktuurin parannuksille.
Päästökauppajärjestelmää laajennetaan koskemaan merenkulkua, ja tieliikenteen alalle ja rakennusalalle luodaan oma päästökauppajärjestelmä. Päästökaupan kiristäminen ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöönotto meri- ja lentoliikenteessä nostavat operoinnin kustannuksia. Tieliikenteen alaa päästöttömyyteen ohjaavat säännökset nostavat fossiilisten liikennepolttoaineiden hintaa Suomessa ja Euroopassa ja hiilidioksidipäästönormit ohjaavat sähköajoneuvojen käyttöön.