Työhyvinvoinnin mittaamisen kehittäminen pk-yrityksessä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työhyvinvointia tulisi mitata säännöllisesti pk-yrityksessä ja miten päteviä yksinkertaiset työhyvinvoinnin mittarit ovat mittaamaan työhyvinvointia. Keskeisinä kriteereinä olivat mittausten helppo toistettavuus ja luotettavuus. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena.

Teoreettinen osuus rakentuu työhyvinvoinnin käsitteen ympärille ja työhyvinvoinnin vaikutuksille yritystoiminnassa. Työhyvinvoinnilla voi olla moninaisesti niin negatiivisia kuin positiivisia vaikutuksia yrityksen toimintaan. Tutkimuksen painopiste oli työhyvinvoinnin ennakoivassa mittaamisessa sekä siinä, miten työhyvinvoinnin kehitystä voitaisiin seurata mahdollisimman reaaliaikaisesti.

Tutkimustulosten perusteella tutkimukseen valitut yksinkertaiset mittaristot olivat eri tavoin päteviä mittaamaan työhyvinvointia. Toiset mittarit antoivat paremmin samansuuntaisia tuloksia laajemman kyselyaineiston kanssa kuin toiset. Työhyvinvointi on moniulotteinen käsite, jota on haastavaa mitata kokonaisvaltaisesti vain yksittäisen yksinkertaisen mittarin avulla. Kuvaavimman lopputuloksen antaa yksinkertaisen mittarin yhdistäminen avoimeen kysymykseen, jonka avulla on mahdollista kerätä myös taustatietoa kehityksen taustalla olevista seikoista.

The purpose of this research was to search how well-being at work should be measured regularly in a SME-company and how the simple metrics of employee well-being are valid to measure well-being at work. The key criteria were the easy reproducibility and reliability of the metrics. The research was conducted as quantitative research.

The theoretical part is structured upon the concept of employee well-being and the effects that well-being has to the business. Employee well-being has various negative and positive effects on company’s business operations. The focus of this research was on the proactive measurement of employee well-being and how the development of employee well-being could be monitored real-time as good as possible.

Based on the results of this research, the selected simple metrics for the research were differently qualified to measure employee well-being. Some metrics gave better parallel results to the broader survey data than the others. Employee well-being is a multidimensional concept that is challenging to measure holistically with just a simple metrics. The most descriptive result is gotten with the combination of a simple metric and open question which allows additionally to collect background information on the factors behind the development.