Tiedolla johtaminen osuuskuntamutoisessa ketterässä organisaatiossa

Abstract

Tieto on yksi yritysten tärkeimmistä aineettomista omaisuuksista ja merkittävä menestystekijä. Tiedolla johtaminen on seurausta tiedon merkityksellisyyden ymmärryksestä ja jalostamalla käytössä olevaa dataa informaation kautta tiedoksi, voidaan organisaation liiketoimintaa johtaa tosiasioihin perustuen.

Tässä tutkimuksessa käsitellään tiedolla johtamista osuuskunnassa, sekä sen toteutumista, kun organisaation keskusosuuskunta on järjestäytynyt ketterän heimomallin mukaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten edellä mainittu organisoituminen vaikuttavaa osuuskuntien tiedolla johtamiseen, sekä selvittää tiedolla johtamisen nykytila sekä mahdolliset muutostarpeet tiedolla johtamisen parantamiseksi. Keskeisenä tiedolla johtamisen keinona käsiteltiin raportointia.

Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena ja se koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on kirjallisuuskatsaus organisaatiomalleihin, eli ketterään heimomalliin ja osuuskuntaan, sekä tietoon, sen hallintaan ja hyödyntämiseen sekä raportointiin tiedolla johtamisen välineenä. Ensimmäisessä osiossa esitellyt tutkimukset luovat pohjan työn toisessa osassa tehtävään empiiriseen tutkimukseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty pääasiallisesti teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksessa haastateltiin sekä tiedon tuottaja- että hyödyntäjäryhmiä.

Tutkimuksen tuloksina havaitaan, että tutkimuksessa tarkasteltu organisaatiomalli aiheuttavat sekä haasteita, että etuja osuuskuntien tiedolla johtamiseen. Tiedon tuottajapäädyn organisoituminen heimomallin mukaisesti aiheutti tiedon välittymistä siiloissa, mikä korostaa kokonaisuuksien hallinnan ja johtamisen tarvetta. Osuuskuntamuotoisuuden myötä tiedon hyödyntäjäjoukko on hyvin heterogeeninen, mikä aiheuttaa haasteita kaikkia loppukäyttäjiä tukevan raportointikokonaisuuden rakentamiseen. Lisäksi osuuskunnat ovat itsenäisiä, jolloin keskusosuuskunnasta voidaan vain pyrkiä ohjaamaan osuuskuntia tiedolla. Tiedolla johtamisessa havaittiin mahdollisuuksia kehittyä ja tärkeimpinä jatkotutkimuskohteina nähtiin data-arkkitehtuurin soveltuvuus tiedolla johtamiselle sekä analytiikan ja ennustavien menetelmien hyödyntämismahdollisuudet.

Knowledge is one of the most important intangible assets that companies may have and a significant factor of success as well. Knowledge management is a result of understanding the relevance of knowledge, and by refining the available data to information and then to knowledge, can the organizations business be managed based on facts.

This study covers knowledge management in a cooperative as well as its realization in an organization organized according to the agile tribe model. The aim of the study is to find how the predetermined organizational models affect knowledge management, as well as to find out the current state of knowledge management and the possible changes needed in terms of improving the state of knowledge management.

The study was conducted as a qualitative case study, and it consists of two parts. The first part is a literature review on organizational models, i.e., the agile tribe model and cooperatives, as well as knowledge, the management and utilization of it and reporting as a tool of knowledge management. The earlier studies presented in the first section create the basis for the empirical study conducted in the second part of the study. The part was executed as thematic interviews. In the study, both producers and users of the information and knowledge were interviewed.

The results show that the organizational model examined in the study causes both challenges and advantages for managing cooperatives with knowledge. The way how the producers of the information and knowledge have organized themselves in tribes causes that information is transmitted in silos, which emphasizes the need for holistic management and leadership. The cooperative form of the organization means that the pool of data users is very heterogeneous, which poses challenges in building a solution for reporting that supports all end-users. In addition, cooperatives are autonomous, which means that the central cooperative can only attempt to guide the cooperatives with information. Opportunities for further development related to knowledge management were found. Data architecture and its suitability for knowledge management, and utilization of analytics and predictive methods were identified as the most important further research object.