Yksilötason uteliaisuuden yhteys innovatiiviseen työskentelyotteeseen organisaatioympäristössä

Abstract

Tietopääoman hallinta ja kehittäminen on tärkeä kilpailukykytekijä tietointensiivisessä organisaatiossa. Organisaation ja siinä työskentelevien yksilöiden innovatiivisuus auttavat rakentamaan ja ylläpitämään tietopääomaa. Innovatiivisuus on kuitenkin usein extraorganisaatiollista toimintaa, mikä tarkoittaa sitä, että sitä ei sisällytetä varsinaisiin työn vaatimuksiin. Yksilötason tarkastelussa yksilön ominaisuudet nousevatkin merkittävään roolin siinä, työskenteleekö yksilö innovatiivisesti vai ei.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen yhteys yksilön uteliaisuudella on innovatiiviseen työskentelyotteeseen. Tarkoitus oli tutkia, miten uteliaisuuden ja innovatiivisen työskentelyotteen eri ulottuvuudet liittyvät toisiinsa ja tulisiko innovatiivista työskentelyotetta käsitellä yksi- vai moniulotteisena ilmiönä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena suomalaisessa finanssialan organisaatiossa. Kyselytutkimuksella saatua aineistoa analysoitiin rakenneyhtälömallin avulla.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että uteliaisuudella ja uteliaisuuden ulottuvuuksista etenkin ilon kautta tapahtuvalla tutkimisella ja stressinsietokyvyllä on merkittävä yhteys innovatiiviseen työskentelyotteeseen. Uteliaisuus näyttäisi toimivan yksilötason motivaattorina innovatiiviseen työskentelyyn. Tutkimuksen perusteella ei saatu näyttöä siitä, että innovatiivinen työskentelyote olisi moniulotteinen ilmiö, vaan asia vaatii lisätutkimusta.

Knowledge capital management and development is an important factor in competitiveness in a knowledge-intensive organization. The innovativeness of the organization and the individuals who work in it helps to build and maintain knowledge capital. However, innovation is often an extra-organizational activity, which means that it is not included in the actual requirements of the job. When looking at the individual level, the characteristics of the individual play a significant role in whether the individual works innovatively or not.

The aim of this study was to elucidate the relationship between an individual’s curiosity and an innovative work behavior. The aim was to examine how the different dimensions of curiosity and the innovative work behavior relate to each other and whether the innovative work behavior should be treated as a one-dimensional or multidimensional phenomenon. The survey was conducted as a quantitative survey in a Finnish financial sector organization. The data obtained from the survey were analyzed using a structural equation model.

The results of the study show that curiosity and exploration of the dimensions of curiosity, especially joyous exploration and stress tolerance have a significant link to an innovative work behavior. Curiosity seems to act as an individual-level motivator for innovative work. The study did not provide evidence that an innovative work behavior is a multidimensional phenomenon, and it requires further investigation.