Hoidonohjausjärjestelmän taloudellinen vaikuttavuus leikkauspotilaan hoitoprosessissa
Alén, Mari (2022)
Diplomityö
Alén, Mari
2022
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112967522
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112967522
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tarkoituksena oli tuottaa selvitys Buddy Healthcaren hoidonohjausjärjestelmän taloudellisesta vaikuttavuudesta leikkauspotilaan hoitoprosessissa. Työ toteutettiin Buddy Healthcaren toimeksiantona yhteistyössä erikoissairaanhoidon palveluita tuottavan Satasairaalan kanssa, tutkien hoidonohjausjärjestelmän käytön vaikutuksia henkilöstön työtehtäviin ja yksikön toimintaan. Tavoitteena oli toiminnan tehokkuudella aikaansaatujen kustannussäästöjen arvioiminen ja taloudellisten hyötyjen osoittaminen leikkauspotilaan hoitopolulla sairaalan näkökulmasta. Työ toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena Satasairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä naistentautien yksiköissä. Tutkimusaineisto koostui henkilöstön teemahaastatteluista, hoidonohjausjärjestelmän käyttäjämäärätilastoista ja Satasairaalan palveluhinnaston kustannustiedoista. Työssä mallinnettiin henkilöstön haastatteluiden perusteella leikkauspotilaiden hoitopolut ja niissä tapahtuneet muutokset. Mallinnusten mukaan tehtiin kustannuslaskelmia ja taloudellisen vaikuttavuuden arviointia hoidonohjausjärjestelmän vaikutuksista. Työn tuloksena voitiin todeta hoidonohjausjärjestelmän käytön olevan kustannusten näkökulmasta kannattavaa ja toiminnan tehokkuuden näkökulmasta vaikuttavaa. Järjestelmän käyttö pienensi hoitopolkujen kustannuksia tutkittavissa yksiköissä merkittävästi vähentämällä hoitajien vastaanottokäyntien määriä. Säästöjä kertyi 39,7–91,6 euroa potilasta kohden hoitopolusta riippuen, säästöjen viitatessa nettovaikutuksiin entiseen toimintamalliin verrattuna. Lisäksi hoidonohjausjärjestelmällä voitiin parantaa henkilöstön työajan suunnittelua ja ajankäytön säätelyä, hoitajien aikaa säästyen 30–60 minuuttia potilaan hoitopolkua kohden. The purpose of this Master’s thesis was to investigate the economic effectiveness of Buddy Healthcare’s care coordination platform in a surgical care pathway. The work was carried out as a commission from Buddy Healthcare in cooperation with Satasairaala, which produces special health care services for its citizens. In the thesis, it was examined how the care coordination platform affects work done at the clinic, and the operation of the unit. The objective was to estimate the cost savings achieved through operational ef-ficiency and demonstrate the economic benefits of the surgical pathway from the hospi-tal’s point of view. The work was carried out as a multi-method case study in the Ear, Nose, and Throat (ENT) and Gynecology units in Satasairaala. The research material con-sisted of thematic interviews of the care personnel, statistics on the number of users of the care coordination platform, and cost information from Satasairaala service price list. Based on the care personnel interviews, the surgical care pathways, and changes occurred in them were modelled. According to the models, cost calculations and an evaluation of the economic effectiveness of the care coordination platform were made. As a result of the Master’s thesis, it could be concluded that the use of the care coordination platform is profitable from the point of view of costs, and effective from the point of view of opera-tional efficiency. The use of the care coordination platform significantly reduced the costs of the care pathways in the examined units by reducing the number of nurses’ ap-pointments. Cost savings were between 39,7 and 91,6 euros per patient, depending on the care pathway. In addition, the care coordination platform could improve the planning of the care personnel’s working hours and the regulation of time use, saving the nurses’ time by 30 to 60 minutes per patient’s care pathway.